Anndinoore coñce e ñeeñal

0
339

Coñce e ñeeñal leñol ngoni denndaangal gannditirɗe leñol, ko ɗe maande e maantorɗe, paarnorɗe , e beltorɗe leñol maa renndo jiidungo aadaaji e goowaaɗi e tawaaɗi. Conce e ñeeñal leñol coomi ko denndaangal kebtinirɗe keeriiɗi kala dental maa renndo jiidungo ɗemngal, dimɗanngal hoore mum, guurdungal e nokku gooto maa falnde wootere..

Kala mo haali coñce e ñeenal leñol, ma ciforo heen leñol ngol, etee kala mo haali leñol toɗɗii ko demngal. Ndeke dottude keerol hakkunde conce,

ɗemngal e ñeenal leñol wonaa huunde newiinde sabu ɗee geɗe:

– Ɗemngal jeyaa ko e geɗe renndoyankooje baɗeteeɗe, jiyateeɗe, maantinɗe e nder daawal nguurndam kala renndo ɗo ngal huutortee ;

– Ɗemngal ko kuutorgal, ko ngal gollorgal maa njogitaari kala aadee ngam waawde wostondirde miijooji mum e woɗɓe hoɗdaaɓe ; 

– Ɗemngal jeyaa ko e geɗe tagooje kaaldigal, kuutondiral, jotondiral, e nanondiral ngam jaajgol nguurndam e jeeñtingol dañal kala renndo yiɗngo ñiɓaade e ñiiɓde ko duumii ;

– So en njaɓii demngal ko kuutorgal, gollal maggal noddi ko ñeeñal gila e tafngo haala, e sawtowol e gowlaali (haala ina hitta, ina wela, ina metta, ina yurminoo, ina yooɗtoriɗa…) e fawaade e ngadduka maa kattanɗe kaaloowo o. 

E yeru, mbiyen :

– wonaa jimɗo jime Ceerno Aamadu Boynaaji fof nandina e Ñokkaan Jibi Selli ;

– wonaa daarɗo Yero Maama fof nandina e Kamarel ;

– wonaa jeewtuɗo njalniika fof woni Aamadu Saar…

Ndee anndinoore ma wallit en faamde darnde ɗemngal e nder coñce e ñeeñal Fulbe. Coñce e ñeeñal leñol ngol keewi feeñde ko e sahaa ɓoornungal, e yannge, e wolde, e raddo, e jolal waalo, e coñal, e polindaaji, e fiyfiyre, e innde, ekon. Ma wonii ɗe ngadoo gollal ngal, ma ɗe njahdii heen, ma ɗe mbattindiima ngal.

 

Hol sifaaji coñce ?

Coñce ene cifee e ciiri ɗiɗi ceertuɗi:

Ina woodi coñce binndaaɗe : ɗum ɓuri toɗɗaade ko leyɗeele kuutoriiɗe binndol ɗemngal mum en gila ko ɓooyi e nder nguurndam mum en ; Ina woodi coñce ɗe mbinndaaka :ɗum ko haala kaalaaka tan. Hol sifaaji coñce ɗe mbinndaaka ? Ene siforee coñce kaalaaɗe : daari, e daarti, e cifti, e gaanti, e pulaareeje. Wittooɓe kollitii ɗe njibinaa ko e nder leyɗeele Afrik guurnoode e daawal caru, e hiiɗeende, e ɓitteende hiisnde, wonande laamuuji tuugiiɗi e kalifaandi. Coñce e ñeeñal leñol noon, mbaawaa ƴellitaade so wonaa e deeƴre, e teeyre hakkille e ngonka. Golle tuubakiri majjinii yoga e ngonka men, e kuutorɗe men, sabu ɗe lollini ko kulol, e caru pinal, e weftilaare hakkillaaji ɓesngu. Ɗum waɗi keddora ɗen tan ko haala kaalaaka.

 

Ceŋɗe coñce men

En kollitiino wonde coñce men njeyaa ko e mbaadi mbattindiindi e ngonka leñol ngol, sabu ko ɗe joowondiral humpitooji gila e mawɓe adiiɓe. Ɗe kuutortoo ko haala nguurka, haala cañiika, haala mbelka e sahaaji beñiiɗi haala njobotooka mijo e haakkile wonande kaaloowo o e keɗtotooɗo o fof, tawa kadi aka yahdi e nguurndam. Haala kaalaaka e nder renndoFulɓe (Haal Pulaar en) ina heewi manooje, e njettoor, e askooji jaambareeɓe, maa jime golle e baɗle. Ko noon ne kadi coñce men keewiri soowreede jawdi nehaandi, maa mbarakon ladde, ngam siftinde dental ngal ko waɗnoo maa ko jommbaani laatoo. E fawaade e fannuuji garooji les ɗi, haala kaalaaka ina soomi tinndinooje moƴƴere, e ndimaagu, e jokkere enɗam, e kuutondiral, e koddigal, e kaaldigal, e musiɗɗaagal, e jaambaraagal, e cuusal, e muñal, e nuunɗal, e reentaare, e nehdi.

 

Ñeeñal Fulɓe toɗɗii ko pinal maɓɓe e karallaagal maɓɓe, e nder golle kinɗe ɗe (ŋardugol maa lobbiɗgol…), e naalankaagal, e pijirlooji, e jime, e jimɗi, e saatu kala gollal kiisngal ummanangal : ɗoftal demal, coñal, bilngo, fiyfiyre, ɓoornungal (biiwngal), yannge, wolde, raddo, jolal waalo, polindaaji, innde, waaño, awo …). Naalankaagal e pijirlooji Fulɓe ene noddi jokkondiral hakkunde jibinanɗe e yontaaɓe gure (e nder lammbaaji, e mbabatuuji, e jime, e jimɗi, ekon) e dow ko ina adda paamondiral, e musiɗɗaagal. Ina jeyaa e ko jirwinta naalankaagal e pijirlooji leñol ngol : ñaañooji, e buubaaji, e bawɗi, e kumballi, e kolli, e mooluuji, e kelle, e kuljinaali, e cinnde, e ciŋlooji… Ko ɗum rewi haa eɗen mbiya « kelle, e kuljinali, e bawɗi, e buubaaji ».

 

Tinndol

 Ɓurnoo heeroraade tinndol ko mawdo joom humpito, baawɗo teskaade mo haaldata haa yettina miijo mum ɗo yiɗi ɗo, tawa yuwaani heɗtiiɓe, tawa ko o ceeɓando aduna : oon woni taaniraaɗo. Nafoore tinndol yaltata ko e tonngol mum. E yeru:

– Jaambaraagal : Mo suusaa bone laamotaako;

– Ganndal : Mo naamnotaako maayata ko majjuɗo;

– Teddungal : So koɗo tawii aɗa waali ɗoon, wertan mo leeso, e yeeso;

– Muñal : Mo muñaani cuurki dañataa ƴulɓe;

– Hattan : Neɗɗo yo feƴƴu ko hoore mum waawi roondaade;

– Lesɗinaare : Neɗɗo yo dinko, Alla jiimta e mum;

– Nimsa : Sinno koy haɗii boy laamaade; – Reentaare : Goɓɓe ngonaa asakal, kono ina nduuñta woororde;

– ekon. 

 

Daarol:

Daarol haalata ko golle baɗnooɗe e hol no ɗe laatorinoo. Daarol ko haala, angolnoddi yumteende ɗemngal, e peeje, e ñeeñal. Ngol heewi toɗɗaade ko neɗɗojeyaaɗo e leñol daaroowo o. Daarol ina sifoo gilli, e cuusal, e ndoolndoolaagu, e jaambaraagal, e kaawisaaji. Kala daaroowo ina jogii ciŋkal e fannuuji jangiñankooji haala neɗɗo oo. E yeru, Aamadu Mali ɓurɗo anndireede Kamarel so ina daara daarol Yero Maama, o wiyata ko :

« Yero Maama…kodda Maama, kodda Oolel Busooɓe, Buso e lollaŋeeje junngo e dabbungol, junngo e gaawal, koyɗe e alkabeeje, dufoowo kiraaɗe banndum en, waala ɗaanaade. Mo dogataa, hulataa, yahrataa caggal. Kuɗal daande weendu,hesetaake, duggetaake, duggantaake daabeeje ñaama. Jaalal mawngal, jabbirgal mawngal. Dasee, taƴa codduli. Rondee, feeca hoore. Tammbee, seeka reedu, yaaɓana jaajaali…

Daarol ina heewi abbitneede e jawdi nehaandi, ko wayi no nayi. Ko ɗoon Demmba Kebe wiyatnoo :

« Kine kecce, gallaɗi joorɗi. Ɗi mbela kocce, ɗi metta ngaynaaka. Daaneeji jamma, buunaaji weetndoogo, wonaa gidduɗo fof nannga e laaci. »

Woon e daari ina ciŋka ñaaƴngal Faatimata Baaba Lobbo, maa baɗɗagol puccu:

« … O Weddii ngu koyngal, ngu weddii mo wirngo. O yaɓɓi e baylo, sakke sefi, o jooɗii e maama labbo… » ;

« … ngu noppi juutɗi, hakkillaaji daɓɓi, o fooɗi taltali, ngu darii e ñorgo, koyɗe ndenndi, ngu heddii e ngu rippa e tanka… »

 

Gaanti

Gaanti ko haala mbeñiika, potka jiiɓtireede hakkille. Gaanti keewi huutoreede ko e sahaa sorbooji e dingire. Yeru: Bisimilla mon e ngoo leeso rimo, ngo furataa, mooƴataa… ; Joom gelooɗi tati : baa ina ñaama yimɓe, baa ina ñaama japeeje, baa ina ñaama gelooɗi, hol heen ba ɗowoowo o ardinta? ; Hol kuutorgal ittangal e maayo, kono nde ngal waɗtaa e maayo fof, ngalmaayat?

 

Ciftol

Ciftol ko huunde udditoore hakkille cukalel. Ciftol heewi wonde ko huunde nde firo mum nanondiraa e nder falnde wootere, e nder nokku. Hanki ina heewnoo wiyeede ciftanee kam ɗo : Kore kippiti kore ? Mbeɗe yaha, hol ko ƴeewataa mi (ndaarataa mi)? Sira ina yaha, kette ina caama ? Njuppu mi sumalle am, ndonku mi loowtude?

 

Pulaareeje

Pulaareeje ko haala nguurka, ndaɓɓa, ndottaaka, loowoowa maanaa, e nder yoga e jeewte. Pulaareeje ina ngalɗina yeewtere, etee eɗe kolla pinal e humpito neɗɗo kuutortooɗo ɗe oo ɗo tolnii. E yeru : Haalpulaar en / Fulɓe mbiyi: Mawɗo soodaani ganndal, ɓooy wuurde ; 

Ko woni e lahal fof, ma juuɗe njiytu;  Ko hooynantenoo, so saamii, hoccete; 

Hiraande ko jamma ñaamatee, kono fewjetee ko ñalawma.

 

Daartol

Daartol haalata ko golle baɗnooɗe, e hol no de njahrunoo haa ɗe laatii. Daartol ina jaara kaalateeɗo oo, tawa ina yahdi e asko makko. Daartol heewi wonde ko huunde winndaande. Nde daartol wayletee ko ma wiɗtooji keewa, wiɗtooɓe nanondira e miijo sellungo, tuugiingo e ngoonga wiɗtooji ɗii. Daartol heewi toɗɗaade ko kewuuji, golle e balle yimɓe, e leƴƴi, e leydi, walla jaambaaro, e galo, e ganndo, maa jarlitaniiɗo leñol mum walla leydi mum, e ko nanndi heen. E yeru : Ceerno Suleymaani Baal mo Boode e jammuule; Abdul Bookara Kan mo Daabiya; Elimaan Buubakar Kan mo Dimat; Baydi Kacce Paam mo Giyaa; Alfa Umaar Ceerno Baylaa mo Mbummba (walla Kanel)… ; Yonta almamaagal e nder Fuuta Tooro; Fuuta saanga Laam Termes, walla e yonta deeniyankooɓe; Dartagol leƴƴi Afrik walla Asii esaanga peeñgol koloñaal en…

 

III-Ñeenal Fulɓe

So eɗen kaala ñeeñal leñol ngol, alaa e sago nduttano ɗen firo ɗemngal, sabu kala gollal toɗɗii ko ñeeñal, etee kala ñeeñal ko keɓal miijo. Ɗemngalnoon jokkondiri ko e miijo. Ko ɗemngal fiɓata anniya, e paandaale kala neɗɗo, e dow huutoraade kelmeeji e nder konngi mum, e tuugaade e celluka ɗemngal ngal. Konngol (haala) ko keɓal gollal miijo kala adee, ngam waawde yaajnude e wertude gannde mum, e fawaade e soklaaji renndo. Ɗemngal ene jeyaa e ko wallitta jokkondiral e kaaldigal hakkunde hodduɓe, e wonduɓe, e gostondiral miijooji e nder renndo waawngo wonde fo. Ko ɗum huunde fotnde wonde, huunde waɗɗiinde. Sabu so ɗemngal woodaano, njubbudi hakkunde hoɗduɓe, e rennduɓe soklaaji waawataano laataade, alaa ko haali noon ñeenñal ngal. Kadiso tawii ɗemngal woodaano, ngootaagu renndo ngam haɓtaade doole tageefo e musiibaaji beeyooji duumotaako (amooji, heege, conngon, cumuuji….).

Nii woni, e fawaade e darnde, e soklaaji, e yiɗde leñol ngol, kadi e fawaade e ngonka e mbaylaandi leñol ngol, ngol feccitii hoore maggol e kinɗe, tawa wooteere heen fof won ɗo heedtani dental ngal : ɗum woni ko mbiyaten Maabuɓe, e Sakkeeɓe, e Wayluɓe, e Lawɓe, e Subalɓe, e Wammbaaɓe, ekon.

Ñeeñal Haalpulaar en maa Fulɓe toɗɗii ko pinal maɓɓe e karallaagal maɓɓe, e nder golle kinɗe ɗe (ŋardugol maa lobbiɗgol…), e naalaŋkaagal, e pijirlooji, e jime, e jimɗi, e saatu kala gollal kiisngal ummanangal : ɗoftal walla demal, coñal, bilngo, fiyfiyre, ɓoornungal (biiwngal), yannge, wolde, raddo, jolal waalo, polindaaji, innde, waaño, awo …).

 

Sifaaji naalankaagal

Sifaaji naalankaagal ina keewi. Ina woodi heen :

Naalankaagal kinɗe

Ene teskaa hinnde fof ene jogii fannu mum e karallo mum : – Maabuɓe ko dillere (Umaar Gafoo) – Seɓɓe ko gumbalaa (Sammba Mariyam) – Fulɓe aynaaɓe ko fantaŋ (Soomaa Jah) – Waañooɓe ko kerooɗe (Keekuta joom Baggel) – Subalɓe ko peekaan (Demmda Jeeyel, e Gellay Aali Faal, e Hammadi Ayse Jool).

Ina wadi jimɗi e woon e kinɗe, ko wayi no Lawɓe (Rewɓe) ina mbiya : « Miin, nde ngamatnoo mi nde, mi fijdataa e kon ndeegu sasa. Kon ko cukalon ndeegu sasa. Ko walnde no waare huɗo. So ɓoti ŋabbii e cate, koli ndeen baaɗi koota dow ! So kaatane njarii gosi, ndeenduñtooɓe laaɓata. Mbaɗeekelle ngara… Hannde ndooren e cosaan, kocosaan moƴƴi weli. Yo on nguur dañ-rennda en ! Mbaɗee wela, mbaɗee wela ! Lawɓe ngaree kooten Saalum ngoowaandi, wuro e wuro. Ngaree kooten Saalum, leydi bane e cinngoole. Kooten ngoowaandi nodditii… »

Horɓe ina mbiya : « Sukaaɓe ko biri, ko baaji, ko kolowlowe. Kuɓɓanee kam jayli e docotte haa mi ƴeewa so mi yejjitaani. Kummba Suko rewii ɗo ina wondi e wwrɓe ina tiindii wuddu leydi. Kummba Suko ko korgel awluɓe e wammbaaɓe… » To bannge Subaalɓe, Gellaay Aali Faal wiyi e cinkal ndaneewu : « Weeti, jaaltaaɓe jofii jamma ina ardi e Koli Maaysa Jinne. Cakkudi ko ɓeydaari tuure. Botom binne, annebi sikki sakka, jinne aadama renme… »

Jimɗi leele

Alaa hinnde heerorii leele, ko ɓurɗo waawde ɗum tan, e ɓurɗo welde daande. Ina jeyaa e dowlinɓe leele : Siidi Siriif, e Sammba Joob, e Abdullay Ceenel.

Naalankaagal caringal :

Ngal jeyaa ko e mbaadi mbattindiindi e naalankaagal leñol ngol. Ngal feeñata tan ko e dinngire, e krwuuji : kume, e guppi maa e tugune. Ko sukaaɓe rewɓe, e worɓe yontidaaɓe keerorii ngal, sabu ɓe njimondirtu gilli, e korsa, e teddule, ekon. Aɓe keewi kadi yennude sagataaɓe, maa jiknaaɓe sunnotooɓe, e haaltooɓe golle maɓɓe. Jimɗi maɓɓe ina ceerti mbaadi e ciiri, e fawaade e diiwaanuuji Fuuta. E yeruuji : – « Njaltee cooynee catal kaŋŋe lippolm tamaroowi, dimmbee jooroo, sammee naayoo, keccungel, salii heccude, miñnungel, salii miñnude, darii footti faayiidaa, oon ko joom korle morle, mo ngiton beeli aljannaaji. »

– « En ndañii ko korɗo men mo fenataa, kaalowel kaŋŋe jooroo, kaalisaaji mbaɗa jamman. »

– « Mawɗo mo wonaa neene am,sabu neene am wonaa yumma ɓokki. Yumma ɓokki jibini, weelnii, weelnanii ferotooɓe. Neene am wonaa yumma jaaɓi. Yumma jaaɓi jibini, weelnii, weelnani faggooɓe.

– Neene am wonaa yumma mbeewa. Yumma mbeewa jibina udda. Neene am wonaa yumma lella. Yumma lella finat jaawa. Neene am kay, ko yumma tiiɗa mbootu, mo wambaani janɗo. Neene am ko yumma kecco ɓernde, mo woynaani boobo. »

– So mi doorii e « Munnu Manna », Munnu mo hakkile mbaalu. So a nanii, so a nananii, jaabo, ko aan tan mbiyat mi. Woy heege e « Munnu Manna », dampee, dawa, yeeƴotaako.

– Cagataagal jaay ndoƴ, jaay ndoƴ kay boni e surga, moƴƴaani e ñaaɗa waare. Cagatal ɗooɗe, e karille harminii eeraade jamma. Cagatal leydi e dubuuje. Woy dimo, ngooƴam dawaaɗi.

 

Naalankaagal diine

Naalankaagal diine mawninta ko ɓure Nulaaɗo, Muhammadu (S.A.S) kaam e jamirooje Alla, joom men. Heerorii ngal ko almuuɓe ngay, e almaddaaji. Buri lollinde ngal ko Ceerno Alasan (Ceerno Boy), e Ñokkaan Jibi Selli. Yeru :

–  » Mi woyii hoore am e ndee sahre ; ndee sahre ko halkaare mo anndaa kala ɗo fayi faade… »

« Ƴettee mo, paanee mo to paaɗka, paliika naangeeji, e nduu niɓɓuru, heewndu jarabuuji…

 

Naalankaagal joljole

Ko naalankaagal diɗɗe naalankooɓe. Ko Baaba Maal ɓuri  dowlinde ngal hannde to bannge Fuuta Tooro. Alaa fof  majjuɗo darnde e nafoore golle maɓɓe, kanko e  naalankooɓe woɗɓe : ɓe njettinii pinal fulɓe ɗo henndu  poofaali mum en waawaa heɓde.

 

Tonngol

E tonngol, eɗen mbaawi wiyde wonde ko coñce e  ñeeñal ngoni peeñirɗe leñol. Ɗum wayi e leñol fof ko no jelde wayi e jawdi nii. So tawii leñol Fulɓe ina yiɗi  heƴde e aduna, e wiɗtooji ngonka leƴƴi e adaaji mum en,  alaa e sago ndarano ɗum wiɗtude e winndude, e reftaade  mbaydiiji pinal men kala. Ɗee golle noon naamnii ko jaŋde e binndol ɗemngal ngal e kala fannu ganndal newaniiɗo en. Karallaagal  e kuutorɗe  e gannde kinɗe ɗe, ina poti  reeneede, mbele yontaaji  garooji ɗi ina ndaña ko paarnorii e pinal ngal, e jikkuuji ɗi, tawa wonaa fooɗtude faayiida meho tan e wiyde « Miin…miin… ko mi kajaa… ».

Ñamri  jimɗi e jime men yo yahdu e sahaa gonaaɗo o : ɗum woni haɓde e majjere e wallitde hiiɗaaɓe waasamndoolɓe  en hono remooɓe e aynaaɓe e fitiram golleeɓe tammbiiɓe  njeñu men ;  e salaade kiiɗal leƴƴi e ɗemɗe.

Ñamri jime men ina foti noddude potal leƴƴi leydi ndi e ngootaagu majji. Ngamri e jimɗi e jeysi e kettuki e  kadduki e cacci e ñaantule men ina poti hollitde mbaydi  pinal men ngaadanteeri, e ɓure leñol ngol, e oon fannu,  etee eɗum foti holliteede e nder kewuuji men, hono inɗeeli e diftule  e jaɓɓule e pottitte goɗɗe, nder e caggal  leñol ngol.

Naalankaagal joljole hannde noon, hono jabbaaji ɗi (« Rappeurs ») ina faayni renndo ngo. So Alla, loowdi ndi ina heewi maanaa, kono liiƴaali ɗi, e kettuki ki, e mbaydi kam e kelol ɓalli sukaaɓe ɓe, ina faayni mawɓe ɓe. Mo ina « rappa », yo o naatnu gaaci e hiitooji men e golle mum, o huutoroo yoga e ñaantule men asliyankooje, o ñemmba cummbaali e  duƴƴe men, hay so tawii omo abbitoo e ngadduki aduna hannde o, e yiɗde yonta makko.

Coñce men e kuuɓal potaani  woorde podooje  e  paandaaje  leñol  ngol, eɗe poti jaɓde yiɗde ɓesngu men, ɗe njahda e miijooji men e kala sahaa, ɗe tuugnoo e diine Lislaam.

Banndiraaɓe, sehilaaɓe, mussiɓɓe tedduɓe, so leñol yiɗii  heƴde e heƴnude pinal mum, so leñol yiɗii heɓtineede e  nder leydi, e hakkunde leƴƴi guurdaaɗi, ene foti daraade, dadoo, mbele hakke  mum, maa  hujjaaji  mum walla  geɗal mum ene yooltoo.

So tawii ngonka hanki haɗtiino en ko heewi, kuccanɗe hannde ɗe ne ina kolli yeeso hoolaare, e moƴƴere nde en  potaani welsindaade walla faalkisaade walla neemnaade to  fannuuji  kala : faggudu, e dawrugol, e jaŋde, e pinal, e  juɓɓule haɓtaare baasal e ñabbuuli, toɗɗiiɗe rewɓe e  sukaaɓe.

Banndiraaɓe, hol to njejjiten hay sahaa gooto wonde e nder oo aduna kesamhesaagu, oo aduna jiirooji, kala leelɗo  jolnude  junngo mum, famɗat ko tawi e lahal.

On njaaraama.  

Umar Hammaat Daat