Abdul Bookar Kan jibinaa ko hedde 1830. to Daabiya Odeeji. Taaniiko Aali Dunndu ene jokkondirnoo sanne e Satigi Fuuta kam e Seɓɓe Koliyaaɓe. Hedde 1776, nde doole laamu satigeeɓe ustii, o ɓallitii dillere seernaaɓe nde. Sehil makko Hammadi Bukkari (sehil Almaami Abdul Ŋaadiri, e diisnondirtee ɗo mum) hollimo Almaami Fuuta. Nde Hammadi sankii, Aali Dunndu wonti gooto e hoohooɓe e diisnondirteeɓe ɓurɓe ɓallaade Almaami Abdul Ŋaadiri. E hitaande 1805, nde Almaami waraa, Aali Dunndu darii darnde maantinnde e nder ge ɗe dawrugol Fuuta, etee ko sabu makko ɓiyiiko biyetee ɗo Bookara Aali (baaba mum Abdul Bookar) wa ɗaa JAAGORGAL Fuuta. E hitaande 1855, hade Bookara Aali woppude « palaas » mum Jaagorgal, e nootitaade e noddaandu Sayko Umaar Taal to Kaarta, tawui ko o heblii ɓiyiiko Abdul Bookar, mbele ene lomtoo mo.
Hol Abdul Bookar Kan ? Hol ko o gollii ?
E ko duttorɗe kaali, Abdul Bookar ko gorko timmu ɗo, joom doole, darnde hakindiinde; ko o pin ɗo, peer ɗo to bannge dawrugol. Ko o harbiyanke cuus ɗo. Kaaraysiriyaagal makko addani mo sehilaaɓe, e watulaaɓe heewɓe, to bannge Tooroɓɓe, e Seɓɓe, e Jaawamɓe. O janngi Ŋuraana Ko e wuro Seeno Paalel, to Damnga, kono o joofnaani jaŋde makko, sabu baabamakko yi ɗnoo ko o wona Jaagorgal. Nii woni o nodditi mo, yo o ar, o tawtoree jonnde Jaagor ɗe Fuuta (fotnde to ɗ ɗaade almaami Fuuta). Kono ko e hitaande 1860, tawi omo yahra e duuɓi capan ɗe tati, o naati e dingiral dawrugol, caggal nde mawniiko Mammadu Aali Dunndu yehi nootitoyaade Sayko Umaar Taal. Gila e fu ɗ ɗoode golle makko yimɓe nganndi ko o gardii ɗo timmu ɗo. O dariimayo Fuuta heɓ ndimaagu mum, omo jeyaa e ngenndiyankooɓe ɓurɓe daraade e haɓde e koloñaal en, kam e wallidiiɓe mum en. O saliima abbaade Sayko umaar, sabu e miijo makko jahgol Fuutankooɓe to Sayko (e caggal ɗum to Laamii ɗo Juulɓe, hono Aamadu Sayko) ene usta doole Fuuta, ina addana tuubakooɓe laamaade ɗum ; ko ɗum nii addani mo luurondirde e Aali Buuri Njaay. Caggal nde Kayhay ɗi « bommbaa », Aali Buuri wiyi mo yo o ar ɓe ngabboo Laal ɗo Juulɓe, kono Abdul Bookar salii yahde, hade hokkude tuubakooɓe sago mum en.
Hol daliilaaji Farayse ene Bommba wuro Kayhayɗi ? Hol no wuro ngo bommbiraa ?
E hitaande 1890, Clement Thomas hono Guferneer Ndar felliti ummanaade diiwaanuuji ɗi ɗi ɗo harbiyankooɓe ɓurnooɓe dartanaade tuubakooɓe ngoni, hono Aali buuri Njaay (mo Jolof) e Abdul Bookar Kan (mo Boosoya). Sabaabu mum ko Kolonel Archinard nana funnaange, ene haɓa e Laam ɗo Juulɓe, ene yi ɗi heɓtude leydi Sudaan (Mali hannde). Ɗum noon laatotaako so wonaa ɓe ñifa golwole gon ɗe Fuuta ɗe, ɓe keedta bannge gooto. Ngam siinude feere nde, Kumaandaŋ Allys ummanii jeeyngal mawngal ngam bonnitde Abdul Bookar, e seerndude ɗum e Fuutankooɓe. Kala ɗo o yettii, o wiyata ko Abdul « moolii gaño Farayse ». Allys yuɓɓinii yeewtere mawnde to Hoore Foonde, hoohooɓe Fuuta fof noddaa yo ngar. Abdul Bookar salii tawtoreede sabu ko ɗo mum, Aali buuri Njaay, bismaaka e jonnde ndee.
Siidi Ahmed Wuldu Heyba tawoyi mo to o wonnoo e rewo, wiyi mo hoto o mool « gaño farayse ». Abdul salii.
Ibraa Almaami e Fuutankooɓe wo ɗɓe, e hoohooɓe Wulaad Eli en, njuɓɓini jonnde ñande 7 suliyee 1890 to wuro Pete, ngam sakkude peeje no ɓe ndartorii konu Jolof. kawriti e fuutankooɓe.
Siidi Ahmed Wuldu Heyba ñaagii tuubakooɓe Farayse yo mballu ɗum moolaade e bone Abdul Bookar Kan. Fuutankooɓe mbinndi ɓataake to Allys, ɓe mbiyi mo ɓe ngondaani e Abdul Bookar e Aali Buuri.
Ñande 26 suliyee 1890, Guferneer Ndar – Clement Thomas – winndi oo ɗoo ɓataake feewde e Cukko Kuuɓal Dowla (Sous secrétaire d’Etat) :
« Abdul Bookar e Aali Buuri ceegiima, nana moolii bannge rewo maayo mawngo. Batte mum ko uujo Fuutankooɓe heewɓe feewde toon e maɓɓe. Kayhay ɗinaaɓe ina mballa ɓe. Mi yamirii laana (cuurki) mbiyeteeka « La Cigale » yo ummo wuro Kaay (to Sudaan), ara, werloo bommbooji mum fof e wuro Kayhay ɗi. Heɓtude en oo ɗoo nokku e mudda ene himmi. Mbe ɗe ñaagii yamiroore : soofaaji (soldateeɓe), e kuutor ɗe Posto o ma ngummito ɗo ñande 10 uut. »
Message en français : « Abdoul Boubacar et Ali Boury Ndiaye réfugiés sur la rive droite provoquent l’émigration des gens du Fouta. Ils sont aidés par les habitants de Kaédi. J’ai ordonné à la » cigale » de quitter Kayes pour bombarder Kaédi. L’occupation provisoire est absolument nécessaire. Je demande autorisation : troupes et matériels du poste partiraient le 10 août ».
Sikke alaa, jaabawol Cukko Kuuɓal Dowla o leelaani : « Mi jaɓii heɓtude e joo ɗaade e nokku he e mudda ».
« La Cigale » yettii Kayhay ɗi ko ñande 28 suliyee 1890, saanga waktuuji 7 kikii ɗe, hedde futuro, ka joofi bannge worgo, ka kebli kanuuji makka fof. Janngo mum, subaka law, saanga waktuuji 6 e 30 hojom, ko kure e bommbooji pindini Kayhay ɗinaaɓe. Fotde 45 hojom, « La Cigale » yuppii e Kayhay ɗi, teeŋti noon e leegal Tulde : 45 kanu 4 mm, e 100 kanu wolweer, e fotde 1000 kartus.
Heen kanu gooto yani ko e jumaa Tulde. Fotde cuu ɗi sappo cumi, yimɓe 30 maayi. Heewɓe e dañɓe wuurde ɓe mooloyii dow kaaƴe gon ɗe e saraaji Kayhay ɗi, wo ɗɓe peewi Awoynaat, Moonngel, ekon.
Caggal ɗum, Guferneer Ndar yamiraa yo o « heɓtu wuro ngo e mudda, o maha daakaa (camp) farysenaaɓe e dow haayre Kayhay ɗi ». Mahngo ngoo fu ɗ ɗii ko ñande 28 uut 1890, gasi ko e lewru saawiyee 1891.
TESKO : Kala ji ɗ ɗo ɓeydude humpito mum e daartol Abdul bookar Kan ene waawi janngude defte keew ɗe ballifaa ɗe e farayse, haa arti e ɗee ɗoo defte :
– Oumar DIOUM, « La pénétration coloniale française dans le Fuuta Tooro :la résistance d’Abdul Bookar Kan 1862 – 1891, Mémoire de fin d’Etudes, ENS, Nouakchott, 1982 – 1983, 101 pages.
– Racine Mamadou LY, « Monographie historiŋue de Kayhay ɗi des origines à 1920 », Mémoire de fin d’Etudes, ENS, Nouakchott, 1984 – 1985, 99 pages.
Aamadu Umaar Jah
(Raasiin Lih hollitii e nder deftere mum (hello 45) wonde hannde o, kedde laana « La Cigale » ene njiyee, sabu ko kanka woni laana njuwka e ceene wuro Jowol).
