Huunde e geɗe Tuunus

0
496

 

Leydi Tuunus ɓuri leyɗeele Magreb fof famɗude wertallo. Ndi heedi ko hirnaange Afrik, heedi ndi e Orop tan ko 140 kiloomeeteer, tolnde kanaal Sisil. Heedi ndi bannge hirnaange ko Alaseri (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 965 km), bannge fuɗnaange worgo ko Libi  (ɗe ndenndi keerol ngol njuuteendi mum tolnii e 459 km), bannge rewo e fuɗnaange ko geec Mediteraane (njuuteendi tufnde mayri ko 1 298 km). Tataɓal leydi ndi, bannge worgo ko moraande Saharaa; bannge rewo ko kaaƴe mawɗe, no annama geejol nii. Hirnaange maggol ko weeyo mediteraane (hono kilimaa Orop), bannge rewo maggol ko kilimaa joorɗo, kilimaa Saharaa.

Fotde miliyoŋaaji 5 hektaar ko ko remetee gaweeje e oliwiyee.

Caggal duuɓi 75 njiimaandi Farayse, Tuunus heɓi hoore mum e hitaande 1956. Siifi jeytaare nde ko biyeteeɗo Tahar Ben Ammar, kono jonte seeɗa pawtii heen Habib Burgibaa ardinaa guwarnama gadano leydi ndi. Nde o yettii tan o ɓami sariyaaji potndooji rewɓe e worɓe : go’o e nder leyɗe aarabeeɓe.

E hitaande 1957 leydi ndi waɗtaa ndenndaandi (rippoobilik), Burgibaa waɗaa hooreejo gadano leydi ndi ñalnde 25 sulyee. E hitaande 1975 doosɗe leydi ndi mbaylaa ngam waɗde Burgibaa hooreejo kaaɗdi nguurndam. E hitaande 1980 jamfa laamu mo Alaseri e Libi pewjunoo yiytaa, gallinaa.

  • Leydi korsundi

Tuunus ko leydi ndarjundi, korsinaandi. Finnde mum, ko ɓuri teeŋtude e faggudu mayri ummortoo ndi ko e wanngotooɓe (tuurist en). Tuunus ina jeyaa e leyɗe winndere nde ɓurɗe moƴƴude jaŋde : seede mum ko yimɓe ina ummoo haa e leyɗe Orop ngam arde safraade toon Kono Tuunus, wonande Tunisnaaɓe, tawi wontii jaynge : hay gooto suusaano haalde, alaa ko haali woytaade walla wullitaade e les laamu Ben Ali. Yoga e luulndiiɓe tawi ndogii njaltii leydi ; jaayɗe ko kiiɗaaɗe, hakkeeji aadee jaɓɓaaɗi. Ko ɓuri bonde, leydi ndi heblii annduɓe haa keewi, rokkaani ɗum en golle. Tee ñalnde kala nguurndam ina ɓeydoo saɗtude. Ko ɗum rewi haa ñalnde 17 desammbar 2010, «jom becek» biyeteeɗo Muhammed Buwasiisi, jahratnooɗo e duuɓi 26 fat duppude hoore mum, wartii. Waɗi mo wartaade ko ɗamtindaare : lorla laamu e fenaande e waasde jogaade ɗo wullitii e caɗeele nguurndam e ɗamtindaare naati mo, o wartii. Ko diwti heewde fof noon rufat ! Nii woni ndeen mettere heewtunoonde ɓerɗe Tuunusnaaɓe kala njibini murto. Ko huletenoo kala yettiima : so koyeera e maayde. Ben Ali, mo yimɓe kulnoo, cikketenooɗo maa laamo haa maaya, wattini ko dogde. Ndeke, alaa ko suuɗii e ñanngeende laamɓe sedduɓe so wonaa kulol reedu.  Hay dara Tuunusnaaɓe nganndunoo e Ben Ali, so wonaa hulde ɗum.

BAB