Woppiraani e teddungal, woppira forso

3
675

Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),

Hanki, 18 feebariyee 2010, laamu ɓorƴitaama e juuɗe Mammadu Tañjaa. Koninkooɓe folluɓe laamu ɓe, njowii doosɗe leydi ndi (ɗe Mammadu Tañjaa waylunoo), ɓe pusi denndaangal juɓɓule goodnooɗe. Ɓe cosi ko njuɓɓudi mbiyeteendi Diiso Toowngo Gartirgol Demokaraasi (CSDR). Ardii nguu mbayliigu ko kolenaaji tati : biyeteeɗo Jibriila Hima Haamiidu (Pele),

Adamu Haaruuna e Gukoy Abdel Kariimu. Ɗiɗo adanɓe ɓe ina njeyanoo ewaklitnooɓe laamu e hitaande 1999.

Ina anndaa wonde kala «baɗoowo ko helaa, waɗetee ko ko yiɗaa». Mammadu Tañnjaa wiyanooma alaa. Wiyi kam tey ! Hol ɗuum ? Waylude doosɗe leydi Niiseer ngam heddaade elaamu haa bada. So wonaano jarabi, laamiiɗo duuɓi sappo ina fotnoo yoneede, woppirajappeere laamu e teddungal, gila woppiniraaka ottooje.

E ɗiiɗoo duuɓi ɗiɗi cakkitiiɗi, gila ut 2008, caggal kuudetaa Muritani, «Afrik Farayse» (Afrik gonnooɗo e njiimaandi Farayse) woni ko yiriinde bonnde : koninkooɓe inan polla laamuuji, hooreeɓe leyɗe arɓe e kommbol maayde ina mbiya ina nangtoo e laamu. Doggol ngol juutii : Muritani, Gine Konaakiri, Gine Bisaawo, Madagaskaar, Niseer, Senegaal, Koddiwaar … Ɗum ina gasa tawa won doole ngoni caggal majjum. Heewɓe njomniima ko anndiraa « Françafrique » ko.

Mammadu Tañjaa noon, ko tiiɗkoyaagu mum lepti ɗum. Walla tawa won ɗo ɓaarinoo ɗo tiiɗi. Heewɓe ina mbiya wonde ko nafooje faggudu leydi Farayse, hono oogirɗe Iraaniyoom, ngoni sabaabu nangtagol makko e laamu. O fotnoo joofnude manndaa makko ko e ndeeɗoo hitaande, o wayli doosɗe leydi ngam heddaade heen haa cay. Suudu sarɗi leydi makko salii, o fusi ɗum. Diiso doosɗe, wiyi ko o waɗi ko rewaani laawol, o fusi ɗum. Pelle politik leydi ndi kam e senndikaaji fof, njeertini mo, o salii heɗaade ɗum en. Jooni kam o haaytii hay timminde manndaa makko saka ɓeydude ɗum. Kanko e Dadis kam, ɓe memiima. Heddii, ko heddiiɓe ɓe. Aɓe poti tan yenaneede, so neɗɗo udditii damal, waawaa wiyde ko kam rewata heen : damal kuudetaaji udditiima, heewɓe maa corko heen.

Nduwoto-ɗen tan, ko nde Alla lonnginta koninkooɓe Niseer dartinde laawol e leydi he : ɓe ndiisnondira e Niiseernaaɓe kala e sifaa no ɓe ndeftinirta leydi maɓɓe laawol, woni ɓe ngartira doosɗe leydi goodnooɗe gila adan ɗe : hay laamɗo gooto diwataa manndaaji ɗiɗi.

 Bookara Aamadu Bah

3 JOWE

  1. njokken golle

     

    Par teyyib sow (non vérifié), le ven, 02/19/2010 – 17:08.

    kabaaru oo laa6i golle maa joodhi peewi .

    a min njappi noppi

    mbaalen e jam

  2. Woppiraani e teddungal, woppira forso(yowre)

     Par Ibraahiima lih (non vérifié), le sam, 02/20/2010 – 04:51.

    jeyi laamu ko allah ,etee joom doole ko allah.Mammadu Tannjan ko gooto e laamve borjinbe kuule afrik.etee paamen ko wayi no makko nii ina heewi ,ko goonga kuudetaa moxxaani ,feewaani ,yoozaani etee ittaani ,sabu en njiyii ko fuzzinoo wazde kudetaaji koo ko heewi heen peewnaani,yeru DADIS KAMARA.jooni noon ko goonga Tannjaa ko bonzo laamu ,kono kadi woto njaawen haa njiyen ko vee kooninkoove ngaddi,miin e miijo am ko laamve afrik ngoni laawve afrik,Ceerno Bookar A. Bah min mbeltiima e ngoo humpito njokke golle yoo wuur fedde Bamtaare pulaar muritani ,so alla goomu yaakaare.com ina yetta on ina jaara on e darnde mon e pulaar.so tawii hannde sukaave cuusi daranaade pulaar ko alla e mon ,sabu ko onon ngoni yumma oo,walla mi wiya ngooroondi…almudel mon Ibraahiima lih mo yaakaare.com

  3. heddii ko waddel

     

    Par koɗo (non vérifié), le dim, 02/21/2010 – 12:29.

    yoo tanjna raa6 wadda so waajtaaki, wonaa faale laamu tedda pade en noon kono ko anyde fijirde laam6e men pijirta 6i66e leydeele mum en ndee tan. mino sikki laam6e men ngalaa hakkillaaji, wadi mi wiide noon ko 6e mbaajtotaako, hono mammadu tannja mbo nganndudaa ko laamdo waraa nde laami; oon kay so ina marnoo hakkille fijirtaano dosde leydi mum! kono no way waade fof konunkoo6e poti tan ko heedde e ndeenka kisal leydi mbasa ukkaade elaamu e dawrugol, so woodii ko oonyii e ardii6e 6i66e leydi ngoppidee e laam6e 6e ponnda dum en haa pota, tawa militeer walla polis naattaani hen. fof ina anndi laamu koninke waawaa feewde, so a yeddii laar moritani, sabu konunke ndaardata 6i66e leydi; kono ndaardata gobiiji mumnih. kala pollaado yoo hud AZIZ sabu ko kam artiri follo.

Comments are closed.