Sikke alaa, Manndelaa ine haandi e manooje keewɗe manetee ɗee. Kono ɗuum fotaani fuuntude en haa cikken wonde yimɓe fof ina korsinnoo mo, walla ko tuubakon leñamleñamon ceɓɓitiikon ngonkon to Afrik worgo kon tan, leptunoo mo. E nder leyɗe hirnaange ɗee kala, Manndelaa jaggiranoo toon ko no neɗɗo bonɗo nii. Leyɗe hirnaange mballitii laamuyel paltoor ko juuti, capanɗe hitaande. Ko maa sukaaɓe pellaa to Soweto ñalnde 16 suwee 1976 nde woodi fuɗɗiiɓe ustude ballal mum en e apartaayd.
Sikke alaa, Manndelaa ine haandi e manooje keewɗe manetee ɗee. Kono ɗuum fotaani fuuntude en haa cikken wonde yimɓe fof ina korsinnoo mo, walla ko tuubakon leñamleñamon ceɓɓitiikon ngonkon to Afrik worgo kon tan, leptunoo mo. E nder leyɗe hirnaange ɗee kala, Manndelaa jaggiranoo toon ko no neɗɗo bonɗo nii. Leyɗe hirnaange mballitii laamuyel paltoor ko juuti, capanɗe hitaande. Ko maa sukaaɓe pellaa to Soweto ñalnde 16 suwee 1976 nde woodi fuɗɗiiɓe ustude ballal mum en e apartaayd.
Ko e hitaande 1989 tan ɗe njebbilii hankadi woɗɗitaade laamuyel paltoor ngel.
Haa e darorɗe kitaale 1980, e sahaa nde Afrik worgo ɓuri fof jiiɓaade ndee, e lommet dartagol ngenndiyankooɓe ɓee, senngo politik ñaamo Farayse wallitiino fuunti Pretoria yiɗde lelnude “laawol tataɓol” ngam wallitde ardinde Gatsa Butelesi e hollitde oon ko ɓaleejo laaɓɗo, baawɗo gollodeede. Tawi noon, oon sahaa terɗe Inkataa mo Butelesi, ngalaano gaño so wonaa ANC, ina ndewi e yimɓe mum ina coppa ɗum en jammbe e cakaaɗe, Ronald Reagean e Margaret Thatcher e Jacques Chirac ina piriyii Butelesi to leyɗe mum en, ina ɓuucoo ɗum. Ko maa ɓaleeɓe Afrik worgo murti tigi-rigi, ɓalal Berlin liɓaa, ummannde mawnde waɗi e winndere ndee ngam faabaade ɓesngu Afrik worgo. Mbiy-ɗen ko maa ɗee geɗe fof mbaɗi, nde laamuuji leyɗe hirnaange njebbilii hankadi waylude darnde mum en, mbaggini laamu apartaayd yo ɗaccit Manndelaa , jaɓa haaldeede. Gulaali hannde ɗii potaani yejjitinde en so wonaano ballal leyɗe mawɗe e « laamuyel caɗtarel, ɗeen baabiiɗe laamuyel Israayiil coltungel » Manndelaa dummbetenooka duuɓi potɗi nii juutde en nder gasgel ngel ɓuraani ngaska rawaandu… tee pittaali keewɗi mbaasetenooka, ɓesngu Afrik worgo lorlataano ko foti nii fof, fotde duuɓi capanɗe keewɗe… Jooni kay, wiyde ina ɓallikinoo bannge « moƴƴere » oo, e etaade sikkinde yimɓe wonde ko luulndinooɗo «ko moƴƴaani koo » ina newii. Kono eɗen poti sunnaade hol ko addaannoo ngenndi “jojjanɗe aadee” kam e woɗɓe wiyeteeɓe ko daraniiɓe demokaraasi wondude e wallitde ko foti nii fof juutde politik tuugiiɗo e jedditagol aadee kam e yoorɓerndaagu. Maayde ndii ngaari maamaari ina foti addande en ƴeewtaade ko ɓenni haa paamen ɗum, mbele ina yaynanoo en janngo men.
- Oɗon nganndunoo kam …
Haa e hitaande 2008, tee ɗuum ko gila e yonta Ronald Reagan, innde Nelson Manndelaa ina wonnoo e doggol ɓe Amerik hiisii ko yimɓe ownooɓe bonɗe, fotɓe reeneede… Ko e lewru sulyee 2008 (duuɓi 18 caggal nde o yalti kasoo, 14 hitaande caggal ko o woni hooreejo leydi Afrik worgo) Georges Bush itti innde makko e doggol yimɓe ɓe FBI « sikkitii wonde ownooɓe ». Kono tan, ko hare makko e apartaayd addani mo rokkeede « teddungal » baangal niiyene. Sibu hay parti makko, hono ANC, jaggiranoo ko no “njuɓɓudi kominist en yiɗnooɓe liɓde laamu Afrik worgo ɓadiingu hirnaange”.
BAB
