KAALDEN GOONGA : “tuubakiri ari ko bonnude diine men e aada men.”

Won meeɗo wiyde “tuubakiri ari ko bonnude diine men e aada men.” Ɗum waɗi jeddi, o rokki yeru karte, ɗo pijoowo ɗum nanata noddinaandu jamaa wiya «haa mi tellina ngoo junngo». O ɓeydi heen, « gila teleeji ngari, sukaaɓe men njogtii jikkuuji tuubaooɓe ». O reftini heen, « telefonaaji ngarii kisa tokkiti ngal dow haa cammalle njoorii ». Goɗɗo naamnii mo wiyi : « mbele ko ko tuubaako addi koo boni, walla ko enen ngoni huutoririiɓe ɗum no boniri »?

E ko sikke alaa, hono ɗee naamne ene njojji, sabu won e men ene ɗeɓi majjude e nder miijooji mumen, haa ndonki faamde holi ko woni « nanngitaade e hanki mum udditoo e hannde mum ». Won meeɗɗo naamnaade mi holi ko woni yahdude e jamaanu ? Sikke alaa ko naamnal jarngal waɗande yeewtere, mbele oornooɓe ngarta. Waasataa wona e sahaaji garooji, walla e mbaydi ngoɗndi, haa teeŋti e mbaydi gostondiral ɓurndi heewde huutoreede hannde ndii. Ko e ndiin mbaydi nii kisa njiɗnoo-mi ngarten hannde, sabu teskaade, ganndo gooto wiyiino « ganndal ngal aldaa e pinal heewi waɗtinde ko e boomde joom mum ». Nde tawnoo o huutorto ngal ɗo haanaani, o welsindoo ngal e sahaa nde ngal fotnoo saakteede. So ɗuum alaa, o saaktira ngal no haaniraani, haa bonna kisa ko junngo tagaaɗo waawaa feewnitde. Mbele wonaa e kaan sahaa ngon-ɗen hannde ?

Mi yiɗiino njeewtiden e ko yowitii e ɓure gonɗe e telefonaaji ɗii, haa teeŋti e watsapp, Wiber, facebook, ekn…. Kono won e caɗeele ɗee ɗe en peeñninaani. Ɗuum ene nawta en e naamnal biyngal « mbele ko ganndal tuubakiri boni walla ko kuutoragol men ngol woni ngol feewaani ?»Makka yahretenoo ko duuɓi ɗiɗi ummoraade e nokkuuji men ɗii, ko laaɗe diwooje ngari koo, en mbiyataa ɓeydaaki moƴƴinde diine men. Lislaam farlinaani e ɗannotooɗo koorka, sabu mum anndude, jahɗo anndaa to sahaa taƴgol tawata ɗum, wontana ɗum lor. Kono hannde, alaa ɗannotooɗo mo dawrataa koorka, sabu mum yenaneede (e ballal Alla) hade futuro yonde tawata ko yettiima ɗo faynoo. Waɗde yoɓde tawataa en.

So sahaa njuulu yontiino, noddinoowo ŋabbata ko dow sooroo ene wulla ene yiiloo, mbele daande mum nanee fuɗnaange, hiirnaange rewo e worgo. Hannde, omo waawi jooɗaade ɗo gootel daande makko nanee to ɓuri woɗɗude e to nde haaɗatnoo.  Yeruuji kollirooji ɓure golle tuubakooɓe mbaɗi e moƴƴingol diine men ene keewi. Mi haalaani ko pinal men koo, sabu so tawii, hannde, en mbaawii anndude no koreeji men goɗɗi nguurdi e duunde baaba Aadama hee ko Alla e rajooji, teleeji haa heɓi internet. Miin dee kam mi faamii, wonde wonaa ko tuubakiri addi koo boni, ko no kuutoririto-ɗen ɗum nii woni ko feewaani.

Sinno ko sago, wonɓe watsapp ɓee kuutoroo ɗum ngam ɓeydaade jannginde yimɓe ɓee e finndinde ɗumen, sabu watsap taƴii enɗe, seerndii ɓiɓɓe yumma, bonnii dewle. Ko fotnoo suuɗeede fof wejaama e boowal, ko fotnoo ñuumbeede fof ne kay saaktiima haa fotɓe nande e potaani fof nani heen. So mi hulaani, mi wiya won nii huutoriiɓe oo fartaŋŋe ngam yoɓtaade ko mbaɗanoo sabu mum en ndeke wuutanonaade baɗnooɗo ɗum en. Wiyatenoo ndeen ko konngol ko ndiyam, so rufii ɓoftotaako. Waɗnoo mawɓe wiyde noon ko anndude so konngol yaltii naattataa.

Kono sikke alaa kay, so ndiyam rufii, mo tawaaka nde ɗam rufata fof ene waawi yeddude sabu nde ari tawi ko ɗo ɗam rufnoo ɗoo yoorii. Waɗde mo tawaaka nde haala haalatee ene waawi wiyde «  wonaa goonga, kaari haalataa ko wayi noon ».

Jooni noon, konngol walla natal naatngal e nder Watsap ne no mbiyaten ɗum ? Ma a taw ko nebam ndufɗam, ɓoftotaako, tee maa waɗ baɗte kaɗooje guloowo yeddude.

Malal Sammba Gise