Jaŋde hiisiwal  : “feere Singapuur“

0
4509
Jaŋde Hiisiwal e feere Sengapuur

E kitaale 1995, 1999 e 2003 ko sukaaɓe Singapuur ngoni hoore kawgel winndere paatungel e hiisiwal. E kitaale cakkitiiɗe ɗee kadi, ko kayri woni hoore to bannge moƴƴude jaŋde hiisiwal e nder leyɗe OCDE.

Hol sirlu Singapuur ?

Sirlu Singapuur ko waɗde ko luulndii ko Muritani waɗata koo, ko ardinde jaŋde e ngoƴaaji leydi mum. Singapuur alaa ngaluuji tago, kono ina jogii baaba mum ngaluuji, woni aadee, woni ƴoƴre neɗɗo. Ko ɗuum Singapuur suɓii, so waɗtude doole mum e ƴellite ƴoƴre yimɓe mum. Ko ɗemɗe nay njanngetee e duɗe leydi ndii : Engele, Sinuwaa, Maleere e Tamuleere. Sukaaɓe naatirta toon jaŋde ko duuɓi tati. Neɗɗo fof ina foti janngude ko famɗi fof duuɓi 14. Tolnooji jaŋde ɗii ko tati : tolno gaggaaji, tono lesleso, e tolno hakkundeejo ; ɗii ngoni alaa e sago gooto fof waɗa ɗum en ɗii. Caggal ɗuum ina woodi tonooji ɗiɗi goɗɗi : “caggal jaŋde alaa e sago” e jaaɓi-haaɗtirde.

Singapuur lelnii feere (laawol) jaŋde hiisiwal yuumtunde, addannde sukaaɓe mum heedde yeeso e denndaangal kawgelaaji e ɓetooji winndereeji tuugneteeɗi. Juumtugol feere ndee addanii capanɗe leyɗe goɗɗe ƴeftitde nde e waɗtude huutoraade nde e ekkolaaji mum en walla jarribaande nde heen. Yeru to leydi Farayse, 120 000 almuudo ina kuutoree nde e nder ekkolaaji leslesi.

Peeje jannginirɗe hiisiwal to Faryse (ko e ɗiin jaŋde Muritani tuugii) ina ñeeñɗi haa ɓurti, hay jannginooɓe e koye mum ina kawra e caɗeele faccirde ɗi, tawi noon feere Singapuur ndee ina salii kuñagol winndannde tawi faamaaka. Ko nii Singapuurnaaɓe pirdi jaŋde : hiisiwal ko “ feere ƴellitirde, e ɓeydirde kattanɗe sukaaɓe to bannge waawde miijaade… Wonaa doosɗe ɗe sukaaɓe kuñoytoo hay so mawnii, sibu aɓe mbaawi yiytude ɗeen doosɗe e nder enternet… ko ɓuri himmude koo softinde gaanndi. Alaa e sago ɓe ekkoo miijaade e faamde no hakkille gollortee, ɓe ngoowaa dallinde ”. So en mbelaama tonngiren ɗum “ jaŋde hiisiwal ko ekkinde jiiɓtude gaggaaji ”.

Ɗumɗoo ina yahdi e miijo huunde  e jannginooɓe, wiyooɓe wonde faayiida golle almuudo njiyotaako e ɗerewol ƴeewndo ngol tottitta ceerno mum ngol, kattanɗe almuudo e ñeeñal mum keddotoo ko e gunndol ɗo ƴeewndotoo jaabawuuji mum ɗii (ko anndiraa brouillon koo)…

Feere Singapuur ndee tuugii ko e daawe tati janngingol hiisiwal “ko woodi, ko eyɓinaa, e ko hakkilinaa“  (Concrète, image, et abstraite). Ɗum firti ko jaŋde hiisa foti ummoraade ko geɗe goodɗe feewde e ko hakkilinaa. Yeru, ndeen, e ekkolaaji, so sukaaɓe ina ekkinee limoore, ɓe tottetee ko lekkon (batonnets). Ko ɗuum ɓe ekkortoo limoore e ɓeydugol e ustugol e cowgol e peccugol (ko woodi, memotoo). So ummaama ɗoon, ɓe mbaɗta diide lekkon e alluuje (eyɓino). So ɗuum ɓennii ɓe mbaɗta winndirde ɗum lime (kakkilingol), yeru ɓe mbinnda 5+3=8.

Yeru jiiɓtugol gagga tuugingol e feere Singapuur

Aamadu yahii jehre soode kaɓirɗe udditirɗe ekkol. Jeeɗaɓe ɗiɗi (2/7) kaalis mo o nawnoo oo, o soodiri ɗum defte. Caggal ɗuum, o ƴetti joyaɓe nay (4/5) ko o heddoraa koo, o soodi comci. O soodiri feccere ko heddii koo kartaabal. O ƴeewtii poos makko o tawi omo heddoraa 543 ugiyya. No foti o nawnoo ?

Eɗen padi e jaabtawol mon. Ɓuri himmude ɗoo ko hollitde feere jiiɓtugol ɓurnde faamnaade, tawa hay sukaaɓe yahroore e hitaande nayaɓere jaŋde leslesre (e yeru) ina mbaawi faamde jiiɓtol ngol.

OCDE : Njuɓɓudi Gollondiral e Ɓamtaare to bannge Faggudu (L’Organisation de coopération et de développement économiques). E hitaande 2010 ngal rendinnoo ko 35 leydi e teemedde haralleeɓe jooɗiiɓe to Pari. Joɗnde njuɓɓudi ndii kadi woni ko Pari.

Sengapuur : Singapuur ko dowla gonɗo to Asii bannge fuɗnaange worgo. Dowla oo ɗeɓi wayde ko no wuro wooto nii (ko dental nduukon 63). Nokku oo, Alla e mum heewɗe leɗɗe, waɗti soowireede ko “wuro-sardiŋŋe”.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.