Hakkunde jaaynooɓe e hooreejo leydi

0
391
Jaaynooɓe (Muusaa Sammba e Ahmed Sheex) e hooreejo leydi Muritani hono Muhammed wul Abdel Asiis
Jaaynooɓe (Muusaa Sammba e Ahmed Sheex) e hooreejo leydi Muritani hono Muhammed wul Abdel Asiis

Jaaynooɓe ɗiɗo (Muusaa Sammba Sih (Quotidien de Nouakchott) e Ahmed wul Sheex (Le Calame) ) ina njaabtii yeewtere Muhammed wul Abdel Asiis waɗdunoo e jaaynde Jeune Afrique, yaltinaande e tonngoode 2 981 (25 feebariyee haa 3 marse 2018). E nder ndeen yeewtere hooreejo leydi oo artii e hafeere lollirnde « hafeere Wul Ghadda », hono senateer cokraaɗo luulndagol mum pirtugol Senaa, ɗo jaaynooɓe ɓee njooɓtoraa, ɗawaa wellitaare mum en gila ndeen.

Ɓe idii ko wiyde aɓe njenanaa JA (Jeune Afrique) yaltintaa jaabawol maɓɓe, kono kamɓe, maa ɓe njaltin ɗum e jaayɗe maɓɓe. Kono kam wiyetaake ɓe kaalaani ko dogata e Muritani e oo sahaa koo. Ɓe kolliti wonde kamɓe ɗiɗo e senaateeruuji 12 e hooreeɓe senndikaa ɗiɗo e gardiiɗo lowre enternet gooto, ɓe njeyaa ko haɗaaɓe wellitaare mum en lebbi 6 jooni, ɓe mbaawaa yaltude leydi ndii sibu ko ɓe waɗaaɓe e ndeenka ñaawoore. Hol ɓe mbaɗi ? Ɓe mbiyi “so wonaa ko hooreejo leydi oo e hoore mum heɓtini, jaɓi koo, « so heɓde dokkal kaalis ummoriingal e Buuamatu ». Ɗum noon, so « tawii ko kanko rokkaa ina dagii, so woɗɓe ndokkaama, ina harmi ». Tee kanko e hoore makko, o heɓtinii ko wayi nii ko huunde aadoraande e Muritani.

Ɓe kaalii haala manndaa tataɓo ɗo Abdel Asiis wiyi « ɗuum woni ko hakkillaaji won ɓeen ». So tawii ko e hakkillaaji won ɓeen tan woni, mate wonaa kanko ɗaɓɓiri yimɓe makko yo ceppu ngam « ɗaɓɓude nde o jokkata mahde Muritani ?». Mate wonaa kanko e hoore makko dartii ngam salminde tamanngel seeɗa yimɓe arnooɓe wiyde mo yo o « birgu manndaa tataɓo » ? Mate wonaa kanko jaɓɓii « puɗɗuɗo petisiyoŋ miliyoŋ siñaatiir ngam o heddoo e laamu » ? Ɓe mbiyi : “So tawiino omo nuunɗi e haala makko, maa o deƴƴintuno wiyooɓe ñalnde kala yo o yaɓɓu laawol, o ɗaɓɓa manndaa tataɓo ɓee. Kono, nde tawnoo ko ɓeen kaalata koo ina weli mi, o meeɗaa heytaade ɗum en e ko nguurtata mo e geɗe bonɗe koo.”

“Hol ko waɗi yimɓon seeɗa ɗaɓɓowon manndaa tataɓo wonande mo, ina mbaawi seppude haa damal galle laamorɗo, tawi ngalaa yamiroore, tee hay gooto wiyaani ɗum en qaala, rewɓe suurtatnooɓe tiiɗgol cogguuli, ina ndiddee, caakee ɗoon e ɗoon.”

Nde o naamnaa mbele omo waawi haaldude e luulndo ngoo, o wiyi « ɗuum wonaa huunde aaɓnotoonde » tawi noon ñalnde 28 noowammbar ɓennuɗo oo tan, omo wiya « kaaldigal (jalog) politik nuunɗungal e denndaangal waɗooɓe politik e leydi ndii, ko ngoƴa duumiiɗo laamu nguu, mo ngu seeraani e hesɗitinde ».

“Eɗen ciftina tan, haɗi jalogaaji jawtuɗi ɗii kala yuumtude ko sabu makko salaade haala BASEP (baɗirgel kuudetaaji) e manndaa tataɓo, haalee, ko jiidaa e toɓɓe goɗɗe kimmuɗe.”

Ɓe mbiyi Hooreejo leydi oo yanii, sibu, “ina waɗɗii mo surde ɗemngal makko e geɗe ɗe ñaawoore mum en taƴaani, kono nde tawnoo jaaynoowo naamnotooɗo oo suusaa… oon siftinaani mo ɗuum. Sibu o wiyii « oo senateer ɓooyɗo golloraaki kellifuya (…) tee ñaawoore ina jogii dalillaaji tabitɗi ngam sokde mo ». Ndaw ko haawnii ! Persidaa oo dey haalaani wonde o nanngaa ko omo woni tawo senateer, ɗum noon omo woni e ndeenka parlemaa (immunité parlementaire), o haalaani wonde Muhammed wul Gadda nanngaama laabi joy, fiyaama laabi ɗiɗi, alaa fof golle bonɗe ɗe waɗaaka. Ma a taw « waasde mo (Wul Gadda) hellifeede ndee feeñi tan ko nde o waɗti wiyde omo sunnoo marseeji junngo e junngo (marchés de gré à gré).”

To bannge wellitaare, persidaa oo wiyiino « ina haawaa ko won ɓeen luulndiiɓe njaltata leydi koo, njaha haa teeŋti to Sengaal, tawi noon aɓe mbellitaa kala wellitaare e Nuwaasoot ». Jaaynooɓe ɓee mbiyi yo o haalan ɗum diɗɗal Ewlade Leblad, takkaaɓe fenaande, gooto e mum werlaa e kasoo, forsaa yimde persidaa…

« Ñawoore Asiis fawii kuugal duuɓi tati e suka mo alaa ko waɗi so wonaa werlaade kalifu gooto faɗo, dummboyaa haa Biir Mogren, nde fawii kuuge e terɗe IRA, nde haɗi jaaynooɓe e hoohooɓe senndikaaji wellitaare mum en ».

Ɓe njaabiima kadi hooreejo leydi oo e geɗe keewɗe goɗɗe, ko wayi no geɗe julaaɓe mawɓe leydi ndii, haala hakkunde makko e Buamatu, hakkunde makko Mustafa Limam Shaafi, hakkunde makko e Sherpa e gardiiɗo ɗum hono awokaa biyeteeɗo William Bourbon mo Abdel Asiis alaa ko heddani. Oon awokaa noon ko kam saabii pawgol kuugal e hooreejo leydi Gine Ekaatoriyaal sabu jawdi dusi mooftoyi to Pari ndii, pawgol kuugal e sosiyatee Lafarge joɓatnooɗo Daesh mbele ina woppa isinaaji mum to Siri, kanko saabii wiɗto joopiingo banke BNP Paribas, tuumaaɗo soodanii warkoyeeɓe Ruwanndaa kaɓirɗe, ko jiidaa e cuurtugol sosiyatee Gupta en to Afrik worgo. Ɗum noon, e wiyde maɓɓe, « so Abdel Asiis takkii oon wuurteede e Muritani, ɗuum ma a taw ko majjere mum tolnii ɗoon, walla tawa jeydaani ».

Ɓe mbinndi : “ko Asiis wiyi « Shaafi ko terorist (ownoowo) » tee Asiis ko berliiɗo laakngal e aduna hee, mbele omo nanngee o artiree e Muritani. Shaafi noon, o takki ɗum ko « jokkondirde e ownooɓe »”. Jaaynooɓe ɓee mbiyi mo : « Eywa, hol ko haɗ maa haalde nanondiral maa e AQMI ngal ameriknaaɓe tawi e nder kaake Ben Laden » ? « Walla bellitgol Omar Sahrawi, dahnooɗo wanngotooɓe (tuurist en) españool en e hitaande 2011, ɓe Al Qaydaa jamir maa yo a woppit, ko jidaa e jukunde kaalis mbele españoolnaaɓe ɓee ina ngoppitee ? »

Hakkunde Asiis e jaaynooɓe wontii peɗeeli e gite, ngarmi-ngaraa, gila Wul Abdel Asiis fuuptii Ahmed Wul Wejaa sabu naamndiima ɗum naamnal ngal yiɗaa naamneede. Gila ndeen laamu nguu ƴettii kuule keewɗe ngam warde jaayɗe leydi ndii, haa teeŋti noon kadi e jaayɗe keeriiɗe : kaɗgol abonmaaji ummoraade e juɓɓule laamu, duubgol jaaynooɓe, caɗeele muulngo, uddugol teleeji, e ko sakkitii baɗgol ɓee jaaynooɓe ɗiɗo e ndeenka ñaawoore.

Haa yiyee ɗo joofi.

Ciimtol Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa