Maayde Ɗaaluuta

0
179

Ko jolti hakkunde Annabi Daawuuda e Ɗaaluuta ? Hono Sadii wiyi: “ nde Daawuuda wari Jaaluuta haa gayni, o yahi ƴeewoyde geɗal makko, Daawuuda arii e Ɗaaluuta o wiyi ɗum : tottu am ko podanno-ɗaa mi hankadi yontii ko feewti e resde ɓiye oo. Ɗaaluuta wiyi mo : maa mi resne ɓiyi am kono e dow sarɗi : ko maa ngaddaa teŋe makko haa timma. Daawuudea wiyi : ee ndaw ko haawnii ! Teŋe ɗee kay ko fodoore nde kaalno-ɗaa ndee, wonde so mi warii Jaaluuta ma a rokku am ɓiye, e feccere jawdi laamu maa, etee mi waɗii ɗuum haa timmi e dow ballal Geno.

Maayde Ɗaaluuta

Ko jolti hakkunde Annabi Daawuuda e Ɗaaluuta ? Hono Sadii wiyi: “ nde Daawuuda wari Jaaluuta haa gayni, o yahi ƴeewoyde geɗal makko, Daawuuda arii e Ɗaaluuta o wiyi ɗum : tottu am ko podanno-ɗaa mi hankadi yontii ko feewti e resde ɓiye oo. Ɗaaluuta wiyi mo : maa mi resne ɓiyi am kono e dow sarɗi : ko maa ngaddaa teŋe makko haa timma. Daawuudea wiyi : ee ndaw ko haawnii ! Teŋe ɗee kay ko fodoore nde kaalno-ɗaa ndee, wonde so mi warii Jaaluuta ma a rokku am ɓiye, e feccere jawdi laamu maa, etee mi waɗii ɗuum haa timmi e dow ballal Geno. Ɗaaluuta wiyi : jooni mi itta teŋe ɓiyi am ɗee e nder geɗal maa e jawdi ndi podanno-maa-mi ndii. Israyiilnaaɓe keɓɓitii mbiyi : eehey ma Daaluuta ! Huur ko podan-ɗaa mo koo. Ndeen Daaluuta yiyii guuragol Israyiilnaaɓe feewde e Daawuuda, o heɓɓitii o wiyi : jooni mi jaɓii yoɓde ma ko mbiyno-maa-mi koo, kono haa jooni renndidinooɓe Geno e goɗɗum ina keddii mayaani, waɗ feere ɓe ngasa, keɓaa ko mbiyno-maa-mi koo, e denndaangal ko heddani maa. O wiyi kanko Daaluuta : “renndidinooɓe e Geno goɗɗum ɓee, so ko tawii a warii heen teemedere neɗɗo, ma mi hokke kala ko njiɗ-ɗaa hay ɓiyam debbo oo.” Annabi Daawuuda ƴetti njogitaari mum yaaɓani heefereeɓe. Nde o yettii o waajii ɓe, ɓe calii nande haala makko. O haɓi e maɓɓe, o wari heen ko heewi sanne, kala nde o wari gooto, o itta e mum huunde o moofta, ko noon o woniri haa ɓe timmi teemedde ɗiɗi neɗɗo keefeero, o addani ɗum Daaluuta o holli ɗum. O wiyi : ko ɗumɗoo ɗaɓɓuno-ɗaa. Israayilnaaɓe mbiyii : jooni Ɗaaluuta heddii ko bannge maa, kono Daawuuda kam waɗii ko fotnoo waɗde. Ɗaaluuta woni e ƴeewde yimɓe ɓee haa o anndi tigi rigi yimɓe ɓee ɓuri wuuranaade ko Daawuuda, kulol naati mo, o ƴetti miijo no o wardi Daawuuda. Laatiima no yoga laamɓe keewi waɗde nii ina keewi jogaade sawru ŋeñaandu ina hoobaa e hoore mum njamdi, so ina yaha tuggoroo ɗum. Waɗi sahaa omo yahatnoo haa yiyi Daawuuda ina jooɗii e nder galle, o werlii ɗum sawru nduu ngam yiɗde warde ɗum. O woofi, ndu yani e ɓalal, ndu ñiɓii heen, nde tawnoo hoore ndee wayi ko no mbaangu nii, so yaniino e Daawuuda tan, o maayad ɗoon e ɗoon. Daawuuda ummii ƴettiti sawru nduu fayi e makko, wiyi mo : aan kay njiɗno-ɗaa ko warde mi, etee ɗum wonaa juumre ko a teyɗo ɗum. Ɗaaluuta heɓɓitii wiyi : miin kay, mi ƴeewndotono sawru nduu tan, kono mi anndaano ko ɗoo ngon-ɗaa. Ko ɗoon Daawuuda ɓeydii sekde girñitii fayi e makko ina biftii sawru nduu, Ɗaaluuta huli wiyi mo : “tiiɗno njaafo-ɗaa ngam hurum gonɗo hakkunde am e maa nde cuurataa mi. Daawuuda heɓɓitii wiyi : mate a anndaa geno toowɗo oo, e nder deftere tawraata ina wiya : njobdi baɗɗo ko boni ko hono ɗuum tan foti heɓde ngam murteende mum, Ɗaaluuta wiyi : so tawii aan, a fooccii junngo ma ngam warde mi, miin kam mi wonaa pooccoowo juuɗe am ngam warde ma. Daawuda kañum ne wiyi : jooni mi yaafiima ma. Kono tan Ɗaaluuta seraani e miijaade yiɗde warde Annabi Daawuuda, refti heen ko Ɗaaluuta jaɓii hokkude mo ɓiyum dewbo, kono o fewji ko waɗde feere mbele Annabi Daawuuda hurtina e nder galle makko hee ngam newnande mo warde ɗum. Kono, nde tawnoo ɓiɗɗo dewbo oo ina yiɗi Daawuuda (JKM) ina yiɗi Daawuuda no feewi, nde o tinnoo ko baabiraaɗo oo fewjata koo, ko ngam yiɗde warde Daawuuda, o neli e Daawuda o tintini ɗum feere baabiraaɗo oo, wonde fellitii warde mo, o haalani ɗum no yahrata, caggal ɗuum Daawuuda nde tinnoo ɗum tan, reentii geɗe makko. Refti heen ko o fellitii waɗande ɓiyum hiraande kurtungu, o ummii o waɗi denndaangal ko foti waɗeede e hiraande kurtungu nguu, o noddi Annabi Daawuuda ngam tawtoreede hiraande ndee, Daawuuda jaɓi ɗuum etee ari nootitii heen. Nde o yettii Ɗaaluuta jaɓɓii mo, teddini mo teddungal fuunti, nde tawnoo Daawuuda ko neɗɗo newiiɗo, laaɓɗo yeeso, moosoowo, hollaani mo wonde tinii ko o fewjata koo, ina jokki mooso mum ina deƴƴi.

Hono Saalabi wiyi : Daawuuda ko adii nde yontata wonde Annabi, o mo joortinoo ko ruttaade e Ɗaaluuta tuma nde fergitii tooñi mo. Caggal ɗuum, nde yahi haa jamma kurtungu nguu ari, hiraande waɗaa yimɓe fof kirtii haa kaari, tawaa jamma jenngii. Ɗaaluuta eerii yimɓe ɓee, ko ina tolnoo e ujunnaaje nay aadee, ɓe ndeƴƴi kamɓe kala. O wiyi ɓe : “on njaaraama, oɗon mbaawi hootde haadi jamma oo heɓii ɗoo”. Yimɓe fof njalti kibbitii payi galleeji mum en. O wiyi Daawuuda : aan yah ŋabbu lelo-ɗaa e ndaɗɗudi ina dow ɗaano-ɗaa, Daawuuda yahi ŋabbi dow, naati nder, ƴetti keesyon sanngara fawi ɗum en dow leeso, ƴetti comci baalduɗi huuri ɗum en dow, firti ko o suddii ɗum no neɗɗo leliiɗo cuddiiɗo nii, o ɓoori won e comci makko o liggi ɗum en, o yalti o naatoyi e nder nokku goɗɗo takkiiɗo e suudu nduu, ina waɗi wuddere, o heɓi ɗoon omo yuurnoo, omo ƴeewa ko Ɗaaluuta jogori waɗde. Nde yahi haa jamma oo jenngi, ndoogu fooyni, Ɗaaluuta ƴetti silaama mum, yaaɓani to Daawuuda, omo jogori warde ɗum. O ari haa o ɓadii damal suudu omo mooytoo, omo wakkii silaama makko, o ɓadii damal ngal tan, o yiyi sanngara ina rufi e leydi ina waɗi caarol mum faade nder suudu. Kanko Ɗaaluuta o heɓɓitii o wiyi : “ kooni ko Daawuuda waawi yarde” daande les, haa Daawuuda nani ɗuum etee ina ndaara mo ko o mooytotoo koo e wuddere. Kanko Ɗaaluuta o naati suudu nduu gite makko pawii e dow leeso ngoo. O yiyii comci ina liggii, o yiyii goɗɗi kadi ina cuddaa e dow leeso ina ƴuufi, o sikki ko ƴuufi dow leeso koo ko Annabi Daawuuda (JKM) lelii ɗoon, o ɓamti juuɗe makko dow omo jogii silaama kaa ngam warde Daawuuda, o anndaa kadi les ko fawii ɗoon koo ko keesuuji sanngara ngoni les comci ɗii. O lappi heen silaama kaa doole makko no potirnoo, comci ɗii ceekii keesuuji sanngara ɗii pusi e dow leeso hee, o yiyaani Daawuuda, o huli no feewi, ɓernde makko taƴi, o heɓɓitii o wiyi : “ kooni ko Daawuuda waawi yarde sanngara daande dow ”. Nde o anndii Annabi Daawuuda maayaani, o heddii hankadi omo haala ko hay gooto anndaa, o yahi omo ƴeewa wileeɓe yo tiiman mo, kaalana mo geɗe Daawuuda. O ronki faamde hay huunde e geɗe Daawuuda (JKM). Caggal ɗuum, Daawuuda yahi to Ɗaaluuta jamma. Nde o yettii galle oo, Geno waɗi e reenɓe ɓee ɗoyngol, kamɓe fof ɓe ɗaanii. Ndeen o naatii o tawi Ɗaaluuta ina ɗaani e dow leeso mum, o lelni gaawal bannge mum ñaamo, o waɗi goɗngal bannge nano, o lelni goɗngal e hoore mum, o lelni gawal nayaɓal ngal to bannge koyɗe mum, caggal ɗuum, kanko Daawuuda, o yalti galle laamorɗo, o woppi mo ɗoon omo ɗaani. Ndeen o finii kanko Ɗaaluuta, o lemii bannge ñaamo o yiyi gaawal ina lelii, bannge nano kadi ko noon, o ƴeewi to hoore makko huccuti too, o tawi ko noon, to koyɗe kadi ko noon, nde o fini, o lemii baŋ yoo baŋ o anndi ɗumɗoo wonaa mehre, o faami Daawuuda (JKM), ko kañum dikkii mo e hare. Caggal ɗeen ɗoon geɗe, waɗi sahaa gooto Ɗaaluuta yalti galle laamorɗo mo hoɗi oo, ina diwnayoo kañum gooto, o tinaani haa o hawri e Daawuuda ko aldaa e podondiral kawrugol hakkunde maɓɓe, ɓe ngoni e yahde, etee Ɗaaluuta ko baɗɗiiɗo, Daawuuda ko taamaaki, kono daawal juutngal seeɗa ina hakkunde maɓɓe, ko Annabi Daawuuda noon ardii. Caggal ɗuum, kulol naatani Daawuuda (JKM), o naati e nder wimmbo haayre o suuɗii heen, Ɗaaluuta ne yaaccii ngam yiɗde heftaade mo. Ndeen o naatii wimmbo haare ndee tan, Geno wumni mo, o ronki yiyde e anndude Daawuuda (JKM) to heedi. Ɗaaluuta ruttii arti to nokku mum en. Nde o yettii o woni e jaggude denndangal goongɗinɓe Geno ɓe Daawuuda wondunoo, omo wara ɗum en, kañum en e sehilaaɓe Daawuuda ko aldaa e yurmaade. O wari heen ko heewi caggal ɗuum o nimsiti heen no feewi. O yiɗi ruttaade, o ñaago Geno yo yaafo mo. O ari haa o yettii yenaande Annabi Sam-uun o woni e ñaagaade ngam anndude maa o jaɓane tuubuya makko walla alaa, omo wiya : “eeheyma Annabi geno Sam-un”. Woodi ko jaabii mo e kattanɗe Geno Toowɗo Oo, o wiyi kanko Ɗaaluuta wiyi : “miin dee mi waɗii nanngam, mi waɗii nanngam goongɗinɓe Geno, mbiɗo jogori yaafeede walla alaa ?” Sam-uun jaabii mo e kattanɗe Geno, wiyi mo : “eeheyma Ɗaaluuta yah aan e sukaaɓe maa e bannde en kaɓire-ɗon ngam Alla maa geno tuubnu on, ngonton leñol moƴƴol.” Ɗaaluuta ƴetti ɓesngu mum ina waɗa jihaadi ngam Geno ina momtana mo bonannde nde o waɗi ndee. Ɓe ƴetti kaɓirɗe maɓɓe ɓe ngoni e haɓde e woofooɓe Geno, nde ɓe njettii heefereeɓe ɓee, o ɗaldi sukaaɓe ɓee e maɓɓe, ɓeen nanngi ɓiɓɓe makko, ɓe mbardi ɗum en gooto gooto haa ɓe laaɓi. Nde o fuɗɗi jolde e hare ndee, o woni e haɓde e maɓɓe ngam jihaadi e nder ɗuum, ɓe mbari mo. Caggal ɗumɗoon, woodi garɗo e Daawuuda wiyi ɗum : “anndu Ɗaaluuta waraama, ummo lomtoyo mo, etee ko aan tan foti lomtaade mo ngam feccere e jawdi Ɗaaluuta e laamu mum ko Daawuuda jeyi, kadi ko o esiiko. Ko nii Annabi Daawuuda heɓiri laamu, lomtii Ɗaaluuta, laamii bani-Israayil en.
Ko ɗoo haaɗi

Jibriil Muusaa Jooɓ

 

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa