Njulaagu ɓaleeɓe (7) : soklaaji leyɗe hirnaange

0
349

Ñalnde 16 mars 1792, laamɗo Danemark e Norwees ƴettiyamiroore anniyiinde haɗtude yimɓe jeyaaɓe e laamaandi mum julaade ɓaleeɓe, ehaɗtude naatnugol jiyaaɓe e leydi mum, tuggi 1803. Biritannaaɓe karmininjulaagu ɓaleeɓe. Dowlaaji Orop keewɗi ndewi heen, hay so tawii keñoraaki ɗumno feewi. 

Ñalnde 16 mars 1792,laamɗo Danemark e Norwees ƴetti yamiroore anniyiinde haɗtude yimɓe jeyaaɓe elaamaandi mum julaade ɓaleeɓe, e haɗtude naatnugol jiyaaɓe e leydi mum, tuggi1803. Biritannaaɓe karmini njulaagu ɓaleeɓe.

Dowlaaji Orop keewɗi ndewi heen, hay so tawii keñoraaki ɗum no feewi. Nde ɗi karmini njulaagu ɓaleeɓe, haɗaani jeyaaɓe e majji (ɗiin dowlaaji) jokkude julaade ɓaleeɓe e suuɗaare. Jaraa haala, laamuuji Afrik ndiisnaaka nde ɗee kuule ƴettetee ndee, ɗiin laamuuji jokkuɗi jiyɗinde yimɓe mum en e dow nafoore mum en heeriinde. Ndeen Orop haɗtii njulaagu nguu, Oropnaaɓe mbaɗti etaade hoɗde e Afrik ngam remde heen hono ko ndematnoo to Amerik koo. To Senegaal, Federba haɓiima ndeen feere.

E hitaande 1807, Dentaldowlaaji Amerik e Laamaandi Ndentundi laawɗinii karmingol njulaagu ɓaleeɓe. LeyɗeOrop keddiiɗe ɗee ngabbii heen e Mooɓondiral Vienne (Wiyen) e hitaande 1815.Kono ɗuum haɗaani njulaagu nguu jokkude e suuɗaare, duuɓi capanɗe. Nuldalcakkital jiyaaɓe cuuɗingal ummaade Mosammbik faade Beresil waɗi ko e hitaande1862.To Farayse, njulaagu cuuɗiingu nguu jokkii wondude enooynagol laamu. Hujja majjum ko ɗum yiyranoo ko no feere dartorde Biritannaaɓe,tuumanooɓe yiɗde leefɗinde faggudu Farayse. Ko maa hitaande 1820 nde konu diƴƴelaamu Farayse waɗti haɓde no haanirta nii e tarafikaa en (wujjittooɓe).

Kono, e ko tabiti, ko ittugol njiyaagu (to Biritaan e hitaande 1848 to Farayse) dartini haa laaɓi dagagol njulaagu ɓaleeɓe totuubakooɓe Biritaan en e Farayse en. So wonaa tan, hay so Londres ittiinjulaagu nguu to geec iñnjeejo gila 1812, kaɗtugol njulaagu nguu nder duuɗebiritannaaje laawɗinaa tan ko e hitaande 1843, njiyaagu kaɗtaa toon ko ehitaande 1862.

Reedu laana jiyaaɓe

Nii woni ko maananondiral waɗi hakkunde leyɗe Orop e hitaande 1841 kam e ciifgol NanondiralBruxelles e hitaande 1890, nde laaɗe konuuji gooto e Dowlaaji jeyaaɗi enanondire ɗii, ndokkaa mbaawka faddaade e dartinde laaɗe tarafikooje jiyaaɓeleyɗe goɗɗe. Ko ndeen kadi Dowlaaji ɗo njiyaagu luttunoo woodde kunii haɗdenjulaagu nguu.

To Gine Konaakiri e to Senegammbi, hitaande kala 5 000ɓaleejo ina ndahetenoo ɗoon, haa e hitaande 1850. Lagos e Uwida (Ouidah) inanjeeyatnoo 60% dahaaɓe ɓee, nawetenooɓe Beneŋ (10 000 dahaaɗo hitaande kala haahitaande 1850). To sorfundu Biyafara ko hakkunde ujunnaaje 9 haa 12 dahaaɗohitaande kala haa 1840. Konngo e Anngolaa ina njeeyatnoo 48% dahaaɓe feewdelappol hirnaange, haa teeminannde 19ɓiire.

Hol keeweendi ɓaleeɓe taccinaaɓe e njulaaguhirnaange ?Dumunna juutɗo, hay gooto anndaa no ɓaleeɓe Afrikdahaaɓe, taccinaa feewde Amerik walla Orop (teret hirnaange) poti. Ma a tawnii, ko ɗum huunde suuɗetenoonde. Ko maa hitaande 1969, nde daartoowoameriknaajo gooto ine wiyee Philip D. Curtin (Filip D. Kurtin) yaltini defteretiitoriinde « The Atlantic Slave Trade », ɗo o etotoo ɓetde keeweendi dahaaɓe ɓee.Go’o ko ndee huunde ina yuurnitee. Nii woni jeewte mawɗe puɗɗii heen, tammbiiɗewiɗtooji keewɗi. Caggal ɗuum, ko e hitaande 1999 ɗoo tan, CD-Rom* yalti, ɗowiyetee wonde 27 233 « raddo » ɓaleeɓe njuɓɓinaama hakkunde 1595 e 1866.

Wiɗto woɗngo yalti e hitaande 2001 ngam timmindelimooje CD-Rom ɗee. Ɗuum waɗi, hannde, njulaagu atalantik ɓuri teretaaji keddiiɗiɗii fof anndeede. « E nder daartol aadee en, alaa fof fergo (teyaango wallawaawnaango) aadee en ɓuri teret hirnaange wiɗteede haa e nder geɗe mum ɓurɗefamɗude ».

« Ko goonga noon, yimɓe ina luurdi tawo to banngelimooje ɗee. E hitaande 2002, Joseph (Sosef) Inikori rokkii limoore 12 700 000Afriknaajo taccinaaɗo rewrude e Atalantik. Kono, yimɓe peewi ko e nanondiralkuuɓtodinngal wonande limooje Kurtin (Curtin) yaltinnoo ɗee. E wiyde makko,fotde miliyoŋaaji jeenay e feccere Afriknaajo naatnaama e koloniiji Amerik. Ɗuum noon, so hiisaama won heddiiɓe e yolnde, e befagol hee, limoore dahaaɓeAfrik ɓee ina waawi yettoyaade miliyoŋaaji 11. E hitaande 2001, Eltis yettiima 11 062 000 Afriknaajodahaaɗo, jolnaa e laaɗe, kono ko yettii heen Amerik ko 9 599 000 jiyaaɗo,hakkunde 1519 e 1867. Ko ɗee limooje teskaa ɗoo, sibu ummorii ko e iwdiiji keewɗi,ceertuɗi, keniiɗi, ummoriiɗi e duuɗe jeytoranooɗe e dahngo ngoo fof (Afrik,Amerik e Orop) ».

E hitaande 2008 (hanki tan ɗum noon), David Eltissaakti Faawru keɓe mawndu yowitiindu e njulaagu ɓaleeɓe rewrude e atalantik:  The Trans-Atlantic Slave TradeDatabase. Ndu feeñninii 12 521 336 taccinaaɗo (dahaaɗo) hakkunde 1501 e 1866(Portugaal/Beresil : 46,7 %, Angalteer : 26 %, Farayse : 11 %, Espaañ/Urugaay :8,5 %, Pays-Bas : 4,4 %, USA : 2,4 %, Danemark/Baltik : 0,9%).

Alluwal keeweendi taccinaaɓe fawaade e mudda

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa