Goomu sarɗooɓe : Naamne tati feewde e Kajjata Maalik Jallo, hooreejo goomu nguu

0
632
Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo
  1. Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Sokna Kajjata Maalik, aɗa waawi haalande min maanaa Goomu depiteeji ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije ngu cos-ɗon he nder Suudu sarɗi nduu ?

Kajjata Maalik Jallo (KMJ) : Fooyre Ɓamtaare jaaraama rokkude mi fartaŋŋe faccirde banndiraaɓe ɓee geɗe ɗee. Oɗon nganndi sarɗiiji ndernderi Suudu nduu ina ndokki dipiteeji ɗii mbaawka tafde e nder suudu hee goomuuji ɗi eddaaji tati ceertuɗi. Edda gadano oo jeyaa ko e njuɓɓudi suudu nduu, ko goomuuji tuugiiɗi e pelle dawrugol, ko ɗiin goomuuji peññinta mbaydi politik suudu nduu. Lannda fof njogiika ko ina tolnoo e dipiteeji jeeɗiɗi fayi dow, ina jogii hakke sosde nguun goomu sarɗooɓe (groupe parlementaire). Lanndaaji ɗi ngalaa ndeen limoore ina mbaawi rentinde sarɗooɓe mum en, mbaɗa goomu ngootu. Dipitee ina waawi waasde jeyeede e hay goomu ngootu ; oon sahaa o wiyetee ko o winnditaaki (non inscrit). Edda ɗimmo oo, noddi ko “diplomasii”, ko goomuuji cehilaagal hakkunde dowla men e dowlaaji goɗɗi, yeru goomu cehilaagal Muritani-Farayse, walla Muritani-Senegaal ekn. Edda tataɓo oo, ko goomuuji fannuyeeji, yeru goomu kisal weeyo, goomu kisal coodoowo-kuutortooɗo, goomu ndeenka cellal ekn.

Eddaaji ɗiɗi battindiiɗi ɗii, ɗeɓi waade ko no cinnde ɗee, tafɓe ɗiin goomuuji taƴanta koye mum golle ɗe njiɗi waɗde, kono ko maa ardorde suudu nduu jaɓa goodaangal maɓɓe. Goomu heen fof ina farlinaa e mum jogaade sarɗiiji njuɓɓudi mum, adda doggol dipiteeji ciifɗi ina njeyaa heen, lelna bayyinaago mum politik, toɗɗoo yiilirde mum. Ko fawaade he ɗii sarɗiiji goomu nguu waawata heɓtineede. Feere sosde hono ɗiin goomuuji heewi ummoraade ko e depitee gooto ; oon hollita miijo ngoo musiɗɓe woɗɓe ; jaɓɗo kala innde mum winndee heen, ɓe timmitina sarɗiiji daɓɓaaɗi ɗii. Ko oo fannu goomu dipiteeji ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije sosaa. Ko miin addi miijo ngoo, e nder beetawe gooto ndañ-mi siifooɓe ko ina rokka mi mbaawka tafde goomu nguu. Ɗuum waɗnoo ko ñalnde 31 saawiyee 2020, kono ko e ɗee balɗe min keɓi yamiroore ndee.FƁ : Holi faandaare walla paandaale taƴanɗon nguu goomu ?

2. FƁ : Holi faandaare walla paandaale taƴanɗon nguu goomu ?

KMJ : Paandaale goomu nguu ko ɗeeɗoo : 1. ƴellitgol e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee ;  2. naattingol ɗemɗe ɗee he nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii ; 3. kuutoragol ɗemɗe ɗee he nder ceŋɗe nguurndam leydi ndii kala. Jamminorde (tiitoonde) goomu nguu ko “Naatnaatondiral - Ɓamtaare – Jam renndo”.FƁ : Holi mbaawka goomu nguu jogii e hol to golle maggu tuugnotoo ?

3. FƁ : Holi mbaawka goomu nguu jogii e hol to golle maggu tuugnotoo ?

KMJ : Ko adii fof, goomu nguu ina ƴooga semmbe mum e doole Suudu sarɗi nduu. Depiteeji ko hoolaaɓe ɓesngu, jooɗaniiɓe ɗum, ko ɓe joom en hurum en. A ɓe njogii mbaawka eɓɓude sariyaaji e ɓenninde ɗum en, so keewal suudu nduu jaɓii. So ɗum yawtii, golle goomu nguu gadane, ko hirjino feewde e depiteeji ɗii e koye mum en, ko hirjino feewde e gofornoma oo (laamu nguu). Ɗum noon, goomu nguu, heen bannge, ina sokli semmbineede to bannge ɓesngu nguu ; to bannge goɗɗo oo, maa ngu wallit pelle pine darinooɗe gila hanki e hecci hanki ɗee, ngam ƴellitde ɗemɗe ɗee. Goomu nguu maa waawu jokkondirde e sarɗooɓe afiriknaaɓe jogiiɓe ndeen yiɗde fof, ina waawi wallikinaade kala juɓɓule e kala geɗe ɗe luutondiraani e doosɗe leydi ndii.

Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa