KAALDEN GOONGA : Holi kaɓdiiɗo men ?

0
77
Kaalden Goonga
Kaalden Goonga. Winndannde Malal Sammba Gise

Hannde, ko ngal naamnal naamni-ɗen. Walla so en laɓɓitinii ngal mbiyen « mbele en ngadoraaki ɗo potno ɗen sakkitoraade »? Sikke alaa, goytaali ɗii keewii, caɓɓitaali ɗii kaalaaka. Eɗen mbayi tan no muccuɓe jaɓɓe, tuftorii follere, pawi heen ɓohe.

En ngoyii haa gite ɓuutii. En ndukii haa kunuɗe mbaɗii cooɓe, kono fof alaa ko nafi. Hannde ko « woy-saa-yoo en ngalaa liggeyaaji », janngo ko « holi sabaabu sukaaɓe men njanngintaake ». So nii nattaani, ene waawi tawa janngo ko « holi ko haɗi en wonde Seneraaluuji, walla ardiiɓe jaagorɗe, ekn…».

Ɗee naamne fof e heewde, won ngal araani. Tee ko cikku-ɗen, wonaa sikkude ne ko yenaneede, so ngaal naamnal dañanaaka jaabawol haa tabitinaa, daande am ko dow, ko e caɓɓitaali ngonaten, gila dawaa dawi haa nde hirndaa hirndi.

Eɗen mbaawi wiyde nii, wonaa naamnal gootal, soko naamne keewɗe, ceŋondirɗe, jogiiɗe faandaare wootere, ɗe jaabawol mumen toɓɓi toɓɓere wootere. Ko ɗeen naamne ngoni :

• « Holi ko haɗi en nanondirde?

• holi ko haɗi en hoolondirde?

•Holi ko haɗi ene jogaade gardiiɗo ?

•holi ko waɗi kala e men ƴeestiiɗo, koyɗe mum peree yana njomu ngu ummittaako ? »

Eɗen mbaawi rokkude heen yeruuji keewɗi, kono ma a taw en njubbat tan. Sabu so en njaajniima, ene waawi wooda uube jontiraaɗe, wooda fawɓe heen goɗɗum haa likñitoo kisa. Tee en ngalanaa ɗuum safaara.

En kumpaaka ko sari pelle men. En majjaani ko haɗi lanndaaji men dawrugol wonde gootum e haɓɓondirde haa keɓa sagooji mumen.

Waɗde so tawii en ngumkinaaki, en paaɗkinaaki, en muumɗikinaaki, en majjikinaaki, en mbemjikinaaki, wonaa kumpa men, wonde ko enen tekki ndoondii caɗeele men.  

So en ngartii e naamnal men gonngal dow ngal « Holi kaɓdiiɗo men » woodata tan ko muddiɗikiniiɗo mo yiɗaa faamde, ɗaankiniiɗo mo yiɗaa finde, kono en kumpaaka, wonaa leñol goɗngol, wonaa renndo woɗngo, wonaa hay neɗɗo goɗɗo yawii en, ko enen njawii koye men.

Mo yiɗaa faamde oo noon faamataa. Kono en kumpaaka, foti ɓurde wonde gollal men, e hare men, ko daraade haa ndenten, kawren, ndañen gardiiɗo mo kooli-ɗen, koolodi-ɗen, kawren e konngol, ngitten ŋuttu-ŋuttuuji, ngitten mi « yiɗaa tinaa mi yiɗaa pinaa ». Toɓɓere woɗnde tampinnde en, ko gooto fof yiɗde wiyeede ko « ngenndiyanke », ruttoo kadi waasa faamondirde e nanndo mum. Jogoo yiɗɓe, ɓe kersataa, tewotaako te ɗeŋƴotaako e ñiŋde kala mo wonaa mo goongɗini golle mum oo.

So tawii weli jinngande ko duudotooɗo, mbiyen weli haalande kadi ko paamoowo mo wonaa paamkintooɗo jooni, so joñiima tan yedda, seyfita. Ene gasa tawa ndee winndannde daɗataa e ɗuum. Sabu waasataa luulndiiɗo ko haalaa ɗoo koo. Ene wona, ene moƴƴi, koko ɓamtata, sinno ene yeewtidee, sabu ko e pelɓondiral miijooji, mijo moƴƴo dañetee. Kono so yahdaani e daliilu deeƴoowo e hakkille, woɗɗondirtaa e wiyde ene werloo naange ɓooɗe.

Tawde puɗɗori-ɗen ko naamnal, njoofniren duwaawu. Yoo Alla rokku en hawrude, faamondirde, nanondirde, waawde fewjidde, pellital jogaade tabitinididde, e ngartam golle men nafondirde, njogo-ɗen ardiiɓe hoolaaɓe, Alla itta e ɓerɗe men kusummeeji teppuɗi en ɗii.

Malal Sammba GISE

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa