Ko yonti fof haalee. Haltude ko haalanoo kadi bonaani, tawde annduɓe mbiyi ɗum jeyaa ko e karallaagal jaŋde. Waɗde en kersata haaltude kadi ko fayti e 28 lewru Noofaambar. Fulɓe...

Ñalnde dewo (alet) 19 lewru juko (ut) 2018, Kayra Arbi, joololel Tummbuktu nootoyii noddaango Geno to safrirde Liksammbuur (Luxemburg) e nder Bamako, ummoraade e rafi, caggal nde o wuuri duuɓi 59. E ndeeɗoo maayde, naalaŋkaagal...

Annabi Yuunus ko o ɓiy Mataa e Saadu. Geno mo senaare woodani Oo wiyii e nder Quraana tedduɗo oo : “ina tabiti Yuunus ko e Annabaaɓe jeyaa” simoore Saafaati, kaawise : 139....

Alet 18 noowammbar kippu Muritani fuku bal, hono Muraabituun en, hawii kippu Botswana (2-1), to estaad Sheek wul Boydiya Nuwaasoot. Oon kikiiɗe wuro ngoo fof wonti ko gulaali e luukaali yimɓe e piipaali otooji sabu...

“ Fenaande jogii tan ko koykon kon ƴeɓiri, kono alaa dote ko jooɗorii ” Interpol, hono Fedde polis hakkunde leyɗeele, momtii « laakngal nanngal » (manndaaji jaggugol winndereeji)  ngal Muritani feewnunoo e...

Paul Allen ko jahdiiɗo Bill Gates wonnoo, mo o sosdunoo Microsoft e hitaande 1975. Paul Allen sankiima ñalnde 15 oktoobar 2018, caggal nde nguɗu ƴiiƴam heɓtii ɗum. Ko o galo...

Ñalnde 21 noowammbar ɓennuɗo ndee, hooreejo leydi oo, honoMuhammed Abdel Asiis, teeŋtinii ɗaɓɓataa manndaa tataɓo ngam ɗooftaade Doosgalleydi ndii. O haali ɗum ko to Waalata, to o yahnoo...

Ñalnde 16 mars 1792, laamɗo Danemark e Norwees ƴettiyamiroore anniyiinde haɗtude yimɓe jeyaaɓe e laamaandi mum julaade ɓaleeɓe, ehaɗtude naatnugol jiyaaɓe e leydi mum, tuggi 1803. Biritannaaɓe karmininjulaagu ɓaleeɓe. Dowlaaji Orop...

Pulaar dee ene wiya « so demoowo wiyii ma gila nde jabbata ndee ene anndunoo fuɗataa, haalaani goonga ». Ngoo miijo ƴoogaango e conce men, waɗii naamnal ɓulde e hakkillaaji men. Mbele eɗen ngoongɗini ko...

  E ciftingol Bayyinaango huftodinngo jojjanɗe aadee, e Piɓondire winndereeje Dowlaaji Dentuɗi, e Bayyinaango winndereewo UNESCO yowitiingo e keewal pine kam e kuutorɗe winndereeje e diiwaniije goɗɗe laaɓtuɗe ; E teeŋtingol wonde hakkeeji aadee ko winndereeji,...

Ngonka weeyo (kilimaa) ɓeydiima faaynude 700 ganndo faraysenaajo eeriima ardiiɓe politik yo « ummo e haala ɓolo, njaaɓana golle ngam yaaɓande renndo ɗo karbon alaa. » Sibu ɓe mbiyi aɓe njenanaa ko « ko mbayliigaaji jooni jooni...

Cañirgal ko gollal. Ko ɗum feere wayloore huunde, waɗta ɗum goɗɗum, tawa ko e ñeeñal ŋeñangal. Innde ndee wiyi ko CAÑU. Golloowo oo wiyaa CAÑOOWO. Omo wona gorko, omo wona debbo. Seerndi golle maɓɓe...