Ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal e Boode Laaw

0
358
Ceerno Aliiw Bah mo Hoore Foonde
Ceerno Aliiw Bah mo Hoore Foonde

Fedde Ceerno Sileymaani Baal jooɗiinde to Ndakaaru yuɓɓinii hikka koolol joyaɓol ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal ñalnde 16, 17 e 18 e gardagol Seneraal Usmaan Kan, hooreejo fedde ndee e nder wuro Boode Laaw e ballondiral Boodenaaɓe.

Ñalnde 16/02/2018, waɗaa e ñalawma hee ko silkiiji 51 alquraana e duwawuuji. Ñalnde 17/02/2018, aafaa ko yeewtere Ceerno Sileymaani Baal, nguurndam e golle. Ɗowi nde ko Ceerno Aliiw Bah, jeyaaɗo to Hoore Foonde. Hade nde fuɗɗaade, joɗnde ndee udditiraa ko alquraana. Janngatnooɗo oo rowi, Ceerno Aamadu Aliiw Jiggo lelni tuugnorgal ñalawma oo e jogorɓe rokkeede heen konngi. Meer Boode Laaw, Aliyuun Joop ƴetti konngol, bismii yeewtiyanke oo e hoɗɓe arɓe ɓee bismaango fayngo. Nde o rowi, Aamadu Bookar Baal yettini konngol Seneraal Usmaan Kan, hooreejo fedde Ceerno Sileymaani Baal Ndakaaru. Seneraal Kan dañaani tawtoreede ñalɗi Boode Laaw ɗii. Almaami wuro ngoo sakkiti ko duwaaw. Ceerno Aliiw Bah fuɗɗorii yeewtere mum ko salminde jamaanu nguu. O yetti ardorde Fedde Ceerno Sileymaani Baal Ndakaaru wonnde sabaabu garal makko e Boode. O haali darnde Ceerno Sileymaani Baal e rimɗitinde Fuuta, tinndinooje pattamlame ɗe lelni wonande dawrugol laamanteeri haa e jikkuuji mum ngenndiyankooji potɗi ñemmbeede hannde oo. O waɗi kadi eeraango feewde e Fuutankooɓe, ko aldaa e paltoor, nde mawninta Ceerno Sileymaani Baal e wondiiɓe mum sabu so wonaano kamɓe, Fuuta nattatno woodde, fuutankaagal majjatno. Ceerno Aliiw Bah sakkitorii ko eewnaade ɓesngu Boode Laaw, gila e meer oo , ɓesngu ngonngu ɗoon haa e cariingu e ladde, nde mahata ɗoon e sara godoroŋ hee jaatirdu (musée) tawa ko innde Ceerno Sileymaani Baal woni heen, mbele kala birtiiɗo ɗoon ena annda ko ɗoon o jeyaa. Ko e yeewtere ndee golle subaka ɗee njowaa, fadndoyaa kikiiɗe. Golle ɗee puɗɗitii ko 16w30 hojom. Ceerno Aamadu Aliiw Jiggo kalfinaaɗo njuɓɓudi ñalɗi ɗii, ruttitii e ginol golle. Ko ɗoon gorle e ngarti e Njaay Saydu Aamadu gardiiɗo seto Muritaninaaɓe, ngam yeewtande yimɓe ɓee e faayiida ñalawma oo.

O holliti heen wonde “Ceerno Sileymaani Baal ko ko ceerno sawranke, wage, poto, ɓilto, dento.” O wiyi : “Gorko Boode ɗaccii ɓarake ɗe momtotaake e ooɗoo bannge e Afrik. Min paamii kadi wonde darnde makko e ƴellitaare dowrugol e nder Fuuta wonaa bettere. Ndeke won ɗo o nokki jeynge nde o fuɗɗii yeynoraade. Sikki alaa ko geɗe keewɗe ndeenti e makko, gila to catiindi makko to bannge renndo haa to nehdi e neesu mahi mo, mbaɗi mo pellitɗo jooɓiiɗo duwaaw, peeñɗo mo suuɗaaki.” O jokki : “E nder wuro Jiinge ɗo o lelii ɗoo, ɓesngu Jiinge ummaninooma rokkitde mo potle makko e wuurnude miijo makko gila e hitaande 2008. Ko ndeen woni nde ɓe mahi rawda makko, ɓe taƴani mo ñalngu keeriingu, ñalnde 15 siilto, ñalawma siftorgol e mawningol ñaam-golluuje makko e Ballal Alla e ballal Fedde Sileymaani Baal jooɗiinde to leydi Itali to bannge ngalu. … Yanaande Ceerno Sileymaani Baal woni ko e ɗeɓi-duunde Jeeriyel Tummbere sara Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi.”

Caggal Gelongal Fuuta, rokkaa konngol ko Siley Cooyel Faal jeyaaɗo to Koylel. Siley Cooyel ko cubballo kaawniiɗo saɗne. O winndataa, o tarataa kono kala ko o yiyi walla o nani laawol gootol, o faaytataa walla yaltataa hakkille makko. O dariima fotde hojomaaji 20 omo haala e Ceerno Sileymaani Baal ko wiɗtuɓe heewɓe nganndaa. O nanngi Ceerno Sileymaani Baal haa o haali inɗe hooreeɓe leyɗeele nayo yaltuɓe e mum. Ena e ɓeen Muktaar Wul Daddah, hooreejo gadano leydi Muritani e Kadafi laaminooɗo leydi Libi.

Jamma oo ñalnde heen waalaa ko e hiirde diine haa ngoriiji njoggi. Teddiniraa gardagol jamma oo ko Ceerno Aliiw Bah e ballondiral Baal Umaar Hammaat e almuɓɓe diiwaan oo.

Ñalɗi ɗii njoofi ko ñalnde 18/02/2018. Hade yimɓe ɓee sarondirde, yahruɓe to bannge wiɗto ɓee nawaa nokku ina wiyee Sammba Jeeri. Ko toon, e mbaydi laawɗundi, Ceerno Sileymaani Baal ari e aduna hay so tawii won miijo woɗngo waɗi ko e diiwaan Gede ɗo wiyetee Haso o jibinaa. Ɓe kollaa huunde e defte ɗe Ceerno Sileymaani Baal winndiri junngo. Ɓe nawaa to duɗal makko wonnoo. E wiyde ɗowooɓe ɓee, duɗal Ceerno Sileymaani Baal wonnoo ko e les jammi, omo jannginatnoo ɗoon yimɓe e jinneeji. Ko kiin woni Jammi Ceerno. Ɓe kollaa kadi, ngoɗki ɗo wayluɓe Ceerno Sileymaani Baal tafatnoo. Ko kiin wiyetee Jammi Mbayla. Kono ɗeen jammuule fof hannde oo maayii, batte mumen majjii, lomtii ɗe ko ciluɗe.

Ñalɗi Ceerno Sileymaani Baal e Boode Laaw mbaɗi faayiida e nafoore mawnde gila e ganndal haa e ganndondiral. Gure keewɗe nootitiima heen, ɗe Jeeri e Daande Maayo, Awgaale haa Doɗel ko jiidaa e setooji ɗiɗi pattamlami gummoriiɗi to Saalum e to Kayoor e gardagol Mammadu Baal, Maam Sammba Baal e Aliyuun Baal. Ɓeeɗoo jolfuɓe, ɓe nanataa Pulaar hay seeɗa etee ɓe njalti ko e Ceerno Sileymaani Baal. Eɓe ngardi e rewɓe e sukaaɓe.

To bannge Muritani, ummorinoo toon ko yimɓe tato. Heen ɗiɗo ko e wuro Jiinge, ɗo Rawda Ceerno Sileymaani woni ɗoo. Ɓeen ngoni Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e Hammadi Aadama Jallo. Ko ɓee kadi mahi yanaande ndee e ballondiral Fedde Sileymaani Baal to Itali, ndeeni nde. Tataɓo maɓɓe ko nulaaɗo Galle Baalɓe to Baabaaɓe Looti ena wiyee Umaar Hammaat Baal lollirɗo Umarel Baal. E ñalawma ɗiɗaɓo oo Kaaliidu Buubu Manngaan ari tawti ɓe ena ummorii wuro Ƴaga Awgaale.

Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa