Baɗte ɓeydagol ngulaaki weeyo he renndooji men e dowlaaji men

0
903
Duungel Maldiif
Duungel Maldiif

Ɓeydagol nguleeki weeyo toɗɗaaki tan ɓalliwal e wayliwal walla taariindi. Engol jogii baɗte keewɗe e yimɓe, e renndo, e jotondiral hakkunde leyɗeele, engol jogii baɗte e dente e yimɓe fof.

Mbayliigu ngonka weeyo maa baɗtin no feewi e yuɓɓo sato, tee ɗeen baɗte mbaɗtina kam enne e yimɓe, rewrude e sifaaji keewɗi : yeru ƴergol maaje, yeru he nokkuuji jiimɗi e maaje, haa teeŋti noon gonɗi e jupporɗe. Ɗoon, alaa e sago koɗorɗe egginee, walla nii joom en uuja, sabu duuɗe ɗo koɗnoo ɗee kujjitii.

Ngannden noon yoga e duuɗe ko Dowlaaji dimɗuɗi jogiiɗi laamuuji men keeriiɗi, tee ɗeen duuɗe ko lesɗuɗe no feewi, sibu tooweeki njoorndi majje ɓurataa meeteruuji seeɗa. Ɗum firti jogori kewde ɗoon ko geɗe ɗe meeɗaaka yiyeede, hay e nder sariya hakkunde leyɗeele, sibu ɗe ngotoyta ko dowlaaji ɗi nokkuuji mum en kujjiti sabu ƴergol ndiyam, nattuɗi jogaade njoorndi. Ɗum noon ɗoo e hitaande 2 100 kartal joogaraafi aduna oo maa waylo no feewi, maa keeri hakkunde leyɗe mbaylo, maa hay jotondire hakkunde laamuuji maa waylodo heen. Mbayliigaaji ngonka weeyo maa njibin caɗeele ŋakkeende ndiyam mbelɗam. Yeru, caaygol galaas kuurinooɗo e kaaƴe toowɗe dokkatnooɗo yimɓe ndiyam mbelɗam, maa jibin caɗeele moolanaaɗe, sibu hay oo ñalawma ɗo njaaraten hannde ɗoo, fotde miliyaar e feccere neɗɗo keɓataa ndiyam ceniɗam. En kiisaaki boom wonde ƴergol diƴƴe geecuuji ngol maa haaɗtin diƴƴe gonɗe nder leydi, usta kadi keɓgol ndiyam mbelɗam.

Mbayliigu ngonka weeyo maa baɗtin e cellal renndo, yeru, caragol won ɗiin ñabbuuli daaɓooji bayɗi no jontinooje, maa waylo no feewi : ɗum noon ɗiin ñabbuuli maa njetto e nokkuuji daɗnooɗi he mum en sibu ɓowɗi ngaddooji ɗum en ɗii eggat ummaade won ɗiin nokkuuji faade goɗɗi.

E yeru, ko noon ñawu ngootu ngonnoongu Orop, mbiyeteengu ñawu « de Lyme » ummitorii sabu baylugol ngonka weeyo.

Mbayliigaaji kilimaa maa mbaɗtin kadi no feewi e ndema. Hannde, fotde 22% yimɓe winndere ndee nguuri ko he ndema ; fotde nayaɓe tati (75%) e yimɓe ɓurɓe waasɓe ɓee nguuri, ko ɓuuri teeŋtude, ko he remi ñaami. Ndaa kaan ndema remi ñaami ko ndema parwuka no feewi sibu mum yowitaade e toɓooli walla e baylagol nguleeki. Ɗum noon, so ngonka weeyo wayliima tan hay so ko seeɗa, walla so toɓo ustiima seeɗa maa ɓeydiima seeɗa, ine waawi bonnude ɗum. Ɗum ɗoon noon firti ko dañal feccere e Afriknaaɓe wuurɓe he worgo Saharaa ɓee maa famɗit no feewi. Jaraa haalde, ɗuum fof maa baɗtin e uujooji e dirtugol yimɓe ; tee eɗen nganndi caɗeele coomiiɗe he uujo e nder renndooji men hannde. Tee eɗen nganndi mbayliigu kilimaa jeyaa ko e geɗe ɓurɗe saabaade uujo. Eɗen nganndi nii gila e jooni uujo ine yaaji he nder Afrik worgo Saharaa, e nder Asii worgo e fuɗnaange-worgo, alaa ko haali kadi he nokkuuji duuɗe-pasifiije walla e geec-eñnjeejo.

Addata uujooji yimɓe ko geɗe tati ɓurɗe teeŋtude jotondirɗe e mbayliigu kilimaa : Ko adii fof ko geɗe ceɓɓitte, bayɗe no yoorooji walla ile, jogorɗe ɓeydaade heewde e yaajde maa doolnuude sabu ɓeydagol nguleeki weeyo, kono kadi sabu ƴergol maaje ngol kaalno-ɗen ngol, kono kadi sabu garjugol leyɗe ndema… Ɓeydogol uujooji ɗii kadi, hay heen gootol nanndaataa e goɗngol ngol, hono no anndiraa hannde nii, sibu ko ɓuri heewde e mum en kaaɗata hannde ko he keeri leydi ngootiri ɗo ɗi mbaɗata ɗoo. Kono e ko fayi, ine gasa uujooji ɗii ɓura wonde ummaade leydi faade ngoɗndi. Yeru, e hitaande 2020 ndee tan, kewuuji ceɓɓitti jotondirɗi e kilimaa, baaɗi no ile, walla cumuuji, egginii fotde 30 miliyoŋ neɗɗo. 30 miliyoŋ neɗɗo noon, ine sowoo fotde laabi tati yimɓe dirtuɓe ngam dogde kareeli walla ndoolndoolaagu.

En kiisaaki boom wonde mbayliigaaji kilimaa ɗii maa caabo kareeli e ndoolndoolaagu, tee hannde geɗe kisal njeyaa ko he ngoƴaaji mawɗi he jeewte paatuɗe e baɗte ɓeydagol nguleeki weeyo he dow aadee. Won e leyɗeele alaa ko njogori waawande yimɓe mum en so won e musibbaaji gardooji e ɓeydagol nguleeki weeyo tijjaaɗi ɗii, njolii. Kadi luure maa kewoy hakkunde leyɗe, paatuɗe e kuutoragol ngaluuji denndaaɗi. Ɗum noon, peeje limlimtinɗi ine ngoodi ngam faccirde wonde mbaliigaaji ngonka weeyo ɗii ine coomi kataaji mawɗi wonande kisal e deeƴre winndere ndee. En njiɗaano wiyde, hay so tawii ko huunde nde njenana-ɗen, wonde so nguleeki aduna kii ɓeydiima, ko ndeen kadi ndoolndoolaagu e fitinaaji ɓeydortoo heewde. Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.