Ko hikka waɗata duuɓi 25 ko ceerno Maajakate Kah waɗantee ñalɗi mawɗi diine e dewal toon to wuro men Aañam Siwol. Ko ñalnde Hoore-Biir (aset) 21 lewru Seeɗto (abriil) nduu ziyaara oo waɗetee hikka. Ko goonga hikka ena lewɗi seeɗa sabu ko ɓaawo nduu lewru heewnoo waɗeede. Kono lewru Duujal (mee) nduu hawrude mum e koorka waɗi ñalngu nguu dirtinaa ngam waasa fawondirde e ñalngu koorka. E wiyde ceerno Hammee Ceerno, hitaande fof njuɓɓudi ndii ena hesɗita to bannge wutte et to bannge mbaadi haa ɓeydoo yuɓɓude, haa ɓeydoo feewde. Kadi ena hesɗitinee haa ɓeydoo yahdude e jamaanu tawa koko yaltaani diine, luurdaani e Sunna. Ko ñalnde Mawnde ndee, hono aljumaa 20 lewru nduu njuɓɓudi ndii fuɗɗii, caggal nde jumaa juulaa.
Jubbannde e nguurndam Ceerno Maajakatee
Holi ceerno Maajakatee Kah? Sikke alaa, e ɗii ñalɗi keewɗi nafoore to bannge ganndal golle e balle ceeno Maajakatee Kah, ko seeɗa tan mbaawaten jubbude e nguurndam makko. Geɗe ɗiɗi haɗata en juutnaade e ciimtol nguurndam makko. Ko adii fof ko waasde en wonde fannuyaŋke daartol, teeŋti e daartol diine e kaŋde e nder Fuuta. Kono ɓuri teeŋtinde daɓɓinagol men e nguurndam makko, ko ceerno ko neɗɗo keednuɗo Alla e diine oo yeeso, o rewna henn seernaaɓe makko, hilifaaɓe ɓe o joganii hormo toowngo, kanko o yankinoo o heeda caggal. Ɗuum noon alaa e sago ɗoofto-ɗen mo sabu innde makko ndee fof e mawnude e men, ko yankinaare ndee woni ko njeeɓaten e makko. So ɗuum kadi ɓennii, ena woodi fannuyankooɓe makko ko winnduɓe, ko haalɓe daartol makko haa timmi. Wadde jubbannde men juutataa sabaabu nde ɗii dalillaaji ndokku-ɗen.
Ceerno Maajakatee Kah jibinaa ko hitaande 1939 to Aañam Siwol. Woni jinnaaɓe makko ko Abdullahi Muhammadu Kah e Raamata Muusaa Añ to Gaawol. Adii jannginnde mo Quraana ko ceerno Maajakatee mawɗo mo Aañam Siwol. Ko oon adii winndande mo “baa”. Caggal nde o janngi ɗoon limto, hijjo e taro seeɗa, o jokkoyi jaŋde to ceerno Mammadu Bookar Ibraa Kah mo Aañam Siwol. Oon ceerno ko jom dokke no feewi, e sahaa makko, kala jiyɗo no o wayi yooɗdude e ko o woni koo, sago mum tan ko wayde noon, walla jibina bayɗo noon. Ko ɗum waɗi duɗal makko ukkude e ngaan saahnga. Nguurndam ceerno Mammadu yooɗiino kono juutaani. Eɗen toroo tan Geno moƴƴo oo nde Aamadu makko rontata kaan ngonka, tawa ena ɓura mo juutde balɗe. Aamiina! Ko ɗo duɗal ceerno Mammadu ɗoo, ceerno Maajakatee woni haa o heɓi tataɓal deftere ndee, woni hijibaaji 20. E hitaande 1949 yamiroore laamu arii, kala galle yo yaltin potɗo janngineede ɗemngal Farayseere e dow waawnere. Ko ndeen o naatnoyaa Lekkon to wiyetee Ciloñ. E ngaan saahnga omo nawda heen janngugol Quraana to duɗal ceerno Abdul Qaadiri Lih mo Ciloñ. Ko e kaan ngonka o jokki haa hitaande 1953.
Caggal ɗuum, o arti Siwol, o jokki jaŋde Quraana to ceerno Mammadu Bookar. Ko ɗoon o joofni alluuje ɗiɗi, kono wonaa ɗoon o reeni. O heɓii ɗoon noon ko tiiɗi, ngati ceerno oo seediima e makko coftal e nehdi. Ceerno nde ummii ɗoon, o jokkoyi ko to ceerno men Mammadu Saydu Lih to Mbuut. Oon noon iwdi mum ko Ciloñ. Ko kaŋko adii ɓaarde e oon ceerno. Ko e hitaande 1968 Ceerno Maajakate Kah udditi duɗal mum ena janngina Quraana. Gila ndeen, o ɓaarnii fotde teemedde nay e cappanɗe joy almuudo (450)! Hannde e ñalawma gonaaɗo oo, lomtii mo ɗo duɗal janngirde Siwol ɗoo ko ɓiyi makko ena wiyee ceerno Hammee Ceerno. Ceerno Hammee jogii duɗal ngal tuggi hitaande 2014 fayi hannde.
Ibraahiima Malal Saar (Pulaagu.com)
