Ko ɗum tan heddinoo : « wuurtinde maayɓe ! »

0
381

Gollirdu (antampiriis) wooturu ine wiyee Bioquark rokkaama yamiroore waɗde ƴeewndooji safaara to Amerik latineejo ngam ɗiftinde coftal ngaandi yimɓe maaynooɓe. Ɗiin ƴeewndooji mbaɗetee ko e dow yimɓe ɓe ngaanndi mum en teskaa nattii wuurde, kono tawi terɗe mum en guurwuure goɗɗe ɗee ine lutti tawo wuurneede. E haala ndaɓɓa, ɗuum woni wuurtinde maayɗo ! Gollirdu nduu wiyi ɓooyataa ɓe njettoo ndeen faandaare.

E wiyde annduɓe, sifaaji ɗiɗi maayɗeele ina ngoodi : maayde kilinikeere e maayde ngaandiire. Maayde kilinikeere (mort clinique) ko maayde e mudda, woni ko mbiyaten faɗɗaade koo, sibu neɗɗo oo ina waawi ɗiftinireede peeje ɗiftingol. Ndee maayde ina jogii maaɗe tati : nattugol kette ɓalndu hattande dillinde koye mum en, dartagol foofaandu e nattugol terɗe ɓalndu nootaade (woni hay so joom mum sumaama, walla yuwaama huunde ekn, terɗe mum noototaako, ndillataa).  Maayde ngaanndiire firti ko ngaanndi joom mum nattii gollaade hay huunde. Huunde e terɗe ina mbaawi jokkude gollineede kono ko nattooje gollaade so ceŋtaama e ko gollintunoo ɗum en koo. Maayde ngaanndiire ina teskee so safrooɓe ɗiɗo koolkisiima wonde joom mum nattii tinde muuseeki, so gite mum kaggii, e so terɗe joom mum nattii nootaade. Natal dille ngaanndi joom mum kadi ko bertal timmungal.

BAB

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa