Yoga e leyɗe duunde Afrik nde ina piɓi mawninde hikka, caggal duuɓi cappanɗe joy, keɓgol jeytaare mum  caggal nde ɓoorii tiimaandi Farayse e darorɗe kitaale capanɗe jeegom. Hol to ngoo miijo ummorii ? Ina gasa tawa ɗum ummorii ko to tiimnooɓe ɓe (sabu e Moritani ko nelaaɗo Sarkosii yettini miijo ngo Wul Abdel Ajiiju), to Senegaal kam, ina wayi no ɓeen lelnii tuugnorgal mum en no kebori mawninirde hitaande nde e tee puɗɗiima siynude ɗum. 

Ngal natal hollata ko sato naange kañum e laabi ɗi tagopeeje taardotoo naange: Hollaa ɗo ko naange taarateenge nge (ko wojji ko), rewi heen ko Meerkuur, rewi heen ko Wenus, refti heen ko Leydi, caggal ɗuni ko Maars rewi heen, rewi e Maars ko lefol kaaye kahooje (nokku koode ciirtatooɗe: wonaa tagofeere kono ko deental kaaye pamare e kaaye mawɗe ɗe ndenndaani; ko kannje keewi felBondirde, walla doole godtfe njana e majje haa ɗe cela laawol ngol de ngoni ngol, de naatoya e laawol leydi, de naata e weeyo leydi de cuma mbiyen «koode ciirtatooɗe»). Refti e ngol lefol ko tagofeere wiyeteende Supiteer(maandoraa «Jupiteer»).

• Ngardiindi

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo : ko ganndal paytungal e ñyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn.

E nder ɗiiɗoo duuɓi 15 ɗi o yalti kasoo, innde Mandelaa jeyaa ko e inɗe ɓurɗe darjude e winndere nde. Hay gooto waawaa limde boowe, pomuuji, laabi, ekn .. inniraaɗi Manndelaa. Pelle biyeteeɗe « madiba » ina keewi, hay caggal Afrik worgo, haa ko Nelson Manndelaa ina miijoo waɗande innde leñol mum ngol, «berwe » (Brevet), woni jeyi keeriiɗo. Ko kanko e hoore makko waggini fedde (fonndaasiyoŋ) Manndelaa huutoraade tonngoode makko kasoo, hono 46664, waɗta ɗum maande kaɓtorgal Sida.

Waɗiino gorko gooto, e jamanuuji jawtuɗi, ko adii nde o maayata, o wawti paali tati; o loowi e wooturu leydi o takkii; woɗndu nduu, o loowi heen huɗo ñoomre haa heewi, o takkii, faandu tataɓuru ndu, o loowi heen kaŋŋe dimo, o takkii.

O noddi ɓiɓɓe makko tato fotɓe ronde mo ɓe, o totti heen gooto fof faandu buumaandu, o wiyi mooftee haa ñalnde maay-mi fof, ngaddon to ceerno yo ronnu on paali ɗii e kala ko accu-mi e jawdi. 

E lewru mars 2008, e laamu Siidi wul Seek Abdallaahi, en njaltiniino ɗo winndannde faytunde e Tele Muritani ɗiɗmo, mantu-ɗen ko njiyno-ɗen heen ko, mantu-ɗen payndaale makko haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Sebaab » (Chebab), hono emisiyoŋ baɗiranooɗo semmbinde ngootaagu leƴƴi Muritani.

Ooɗoo tele « TVM plus » en cifinooma e makko ɗeeɗoo geɗe : « Ina jeyaa e ko ɓuri maantinde e makko, kanko ooɗoo tele, kala ko omo waɗa, omo rokka yeru moƴƴo wonande leydi ndi, to bannge potal hakkunde leƴƴi ɗi e ngootaagu mum; omo feeñnina mbaydi Muritani e hol no foti siforaade mbele leƴƴi mum ina ngootiɗa. »

Batu U.A. renndii e lewru feebariyee 2010 to  Adis Abebaa e tawtoreede yoga e hooreeɓe leyɗeele Afrik. Komaantini e nguuɗoo batu ko yiɗde Kaddaafi ardineede laawol goɗngol fedde nde, caggal nde o joofni manndaa makko tuggunooɗo gila e lewru febariyee 2009. Hol ko addunoonii ndogen saka ndartoɗen ? Gardagol Kaddaafi U.A. e hitaande 2009 maantinorii ko guurtugol kuudetaaji e nder leyɗeele Afrik e jaɓɓugol doosɗe leyɗeele ɗe :

To bannge farayse. Nde faayre nde mawni haa Farayse natti waawde suuɗde nde, felliti ko ummanaade mo, woni e daɗɗude peeje. Ñalnde 14 lewru duujal hitaande 1983, e nder jaagorde jotondiral e kuutondiral ( ministère de la Coopération ), Gii Peen, diisnondirɗo keeriiɗo Faransuwaa Miteraŋ(François Mitterrand) ko fayti e geɗe afriknaaje, saaktani jaayndeyankooɓe ngolɗoo konngol, ko aldaa e ƴeŋƴaare:

Ɓooyataa, mi yaha Wagadugu momtoyde jaagorgal gadanal ngal.

Doktoor Mullaay wul Muhammed Lagdaaf, gardiiɗo hilifaaɓe Muritani, noddii e daranagol ƴellitgol ɗemngalArab. O waɗi ngoon noddaango ko eudditgol kewuuji mawningol ñalawmaɗemngal Arab, udditɗi to galle mooɓondire Nuwaasoot, ñalnde altine 1 mars 2010. Hikka, konngol mawninirgol nguun ñalngu ko «Ɗemngal Arab,ɗemngal diine men e neɗɗaagu men».

Fiyaaku Tagofeere Uraanus.

Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.

Yerɓannde leydi doolnunde waɗii to Silii ñalnde aset 27 feebariyee 2010. Nde tolniima e toɓɓe 8,8 e daawrugal Richter. Ɗum waɗi ko weetndoongo. Nehaande yerɓannde nde woni ko e nder geec Pasifik, fotde 35 km luggeendi, 325 km ina seerndi ɗum e laamorgo leydi ndi, hono Sañcaago. Biyeteeɗo Antoine Schupp, tuubaako Farayse ganndo ko fayti e ɗuum wiyi wonde ndeeɗoo yerɓannde leydi ina sowoo

 Batu jaagorɗe Muritani, njooɗinoongu ñalde alarba 24 feebariyee 2010, yaltinii eɓɓaande doosgal sariya lomtinanoore Fedde Ɓamtaare Pulaar eMuritani galle (boowal) rokkanoo e hitaande 1981 (ardinoo ndeen Fedde nde ko Mammadu Siley Bah).

Ñalawma ɗemngal neeniwal mawninaama 21feebariyee. Toɗɗii mawningol nguu ñalngu ko batu kuftodinngu UNESCO gila 1999. Kono ngu fuɗɗii mawnineede ko e hitaande 2000, ngam semmbinde keewal ɗemɗe e heewɗemɗiyaagal e keewal pine. Hikka,ñalngu ngu mawniniraa ko e semmbinde ɓallondiral pine. Hono no heewnoo waɗireede, Sokna Irina Bokova, Kuuɓal kuftondinngal Fedde UNESCO nde, waɗii diskuur mo o huccitini e ɓesngu winndere nde.  O idii ko siftinde wonde ko hikka woni hitaande 10ɓere mawningol nguu ñalngu.