Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka ko oo gorko sañkinoo e tanaa oto ɗo wiyetee Juunndu sara wuro Baydi Kacce Paam Giyaa, hakkunde Podoor e Tareeji, Senegaal ñalnde hoore-biir, 14 lewru seeɗto hitaande 2001. Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka, kono rokkaama yo gonɗi woondu makko yo kor e gite ngenndiyanke, ɓesngu, yiɗɓe e yahdiiɓe.
Kodda Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan.e Sammbooru Barka, saajo miñi mum Alasan e Aluseyni, ɗiɗo funeeɓe, baaba mum Faatimata dikaajo e Tijjaani Aan, luuti tokara baabooy mum, yettinii nulal mum haa timmi.
Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka ko oo gorko sañkinoo e tanaa oto ɗo wiyetee Juunndu sara wuro Baydi Kacce Paam Giyaa, hakkunde Podoor e Tareeji, Senegaal ñalnde hoore-biir, 14 lewru seeɗto hitaande 2001. Duuɓi sappo e ɗiɗi hikka, kono rokkaama yo gonɗi woondu makko yo kor e gite ngenndiyanke, ɓesngu, yiɗɓe e yahdiiɓe.
Kodda Neene Alfaa Aali Jaara ɓurɗo anndireede Kummba Maaro Leñaan.e Sammbooru Barka, saajo miñi mum Alasan e Aluseyni, ɗiɗo funeeɓe, baaba mum Faatimata dikaajo e Tijjaani Aan, luuti tokara baabooy mum, yettinii nulal mum haa timmi.
So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan, ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade feewnude sahaa mum, ko daranaade e dadanaade feewnude yonta mo hawri oo. Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama, ena haani naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗo :
1- So mi waɗaani jooni, hol nde mbaɗat-mi?
2- Miin potɗo waɗde oo, so mi waɗaani, hol baɗanoowo mi?
Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan jogitinoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi faayndaare, o fawi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii ballal Geno. O fiɓi aadi hakkunde makko e leñol, aadi mo sewaani saka taƴa, aadi mo wuɗaani saka buuña haa ñalawma mo o aflinaa ñaamo makko, haayre heedi hoore, woɗnde waɗaa koyɗe. O hirjini jaŋde e gollal, o noddi dental, o eewnii ngootaagu Leñol, o daranii ƴellitaare Pinal, o dadanii e ko aldaa e lohre ɓamtaare Ɗemngal.
Nde aadi timmi, Alla yiɗi mo, humpinaani mo, eewnii mo to “Makkatal Mukarram”, fawtoyaade doosgal joyaɓal diine men Lislaam cuɓaaɗo. O senii, o salliginii, o juuli, o hucciti e “rawda” ɓurnaaɗo winndere, o duwii, Alla jaabii. O arti e ngenndi makko yummaari, e leydi makko Senegaal, o waɗi mbayniigu makko haa timmi. O tinndi, o daari, o siftini, o softini. Banndiraaɓe, Alhajji Abuu Aan wuurii kadi woodii. O ɗalii ñaam-golluuje paayodinɗe, paarnorɗe, ŋarɗuɗe cuɗooje daartol Leñol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, waɗa toon fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.
Alabti Aan
Annebi laaɓɗo, jettinɗo nelal leñol
Labaaɗo e keele, jaltinɗo geɗal leñol
Harbiyanke caasɗo, deenɗo kisal leñol
Alhajji, yo Geno yurme, yaaforo maa !
Jahɗo nde tijjaaka, jooɗtoraaka
Jahduɗo e heewndu, mo nawaani yawaare
Innde ma yantii e wasorteeɓe ɓamtaare.
Timmuɗo, tabitɗo, timminɗo aadiiji
Ittanɗo ngenndi, teddinɗo jaatiiji
Joom fiɓnde laaɓtunde, mo luutnaani jikke
Jaalal kerngal, ngal yahdaani e mbuɗu sikke
Aduna woyii ma ko woyaano adinooɓe
Anniyaaji maa e darnde maa, saɗtude rontooɓe.
Nelanooɓe caggal Nelaaɗo fof, keertiniino
Ilam maa, aan seydi Aan, hujjitii kolaaɗe fof.
A daraniima kaaɗdi nguurndam, ngootaagu leñol
A dadaniima kaaɗdi nguurndam, ndimaagu leñol
Nafoore ndee, hay so caggal maa, mbele nafta leñol
Gorko Gamaaji, nan Gelongal Fuuta, giɗo maa
Owɗo, jeewaaɗo, sabu hattaade golwole maa.
Reedu heewiino ɗamaaw saatu nde njiyduno-ɗen
Kono maayde jamfiima aadi mo mbaɗduno-ɗen
Ommbori payndaale dowrowe ɗe toɓɓuno-ɗen
Giɗo leñol, yo sahre neema won fooftorde maa
Allaahu waɗan maa, to Firdawsi, hoɗorde maa
Malanooɓe, gila e Baaba Aadama, njaɓɓo maa
Adinooɓe haa e wattindiiɓe kala mbismo maa
Aamiin, yaa tagnooɗo asamaanuuji e leyɗeele
Joom kattanɗe, nulɗo ɓeen, ɓe ngaldaa e caɗeele
Ittuɗo neema, resndi mi, naamndaaki njoɓdeele.
Gelongal Fuuta lollirɗo,
Njaay Saydu Aamadu
