NJILLU FUUTAŊKOOƁE TO DUUƊE UURUƁE DUUƊE

0
916
jolol.jpg

E nder nduu lewru Saawiyee 2009, ñalɗi 6 e 7, Fedde « Action Delta Sevaré » yuɓɓinii ñalɗi Jolol Burgu to wuro Konsa, leydi Uuruɓe-Duuɗe. Yahani toon Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko musiɗɓe Abdullaay Sal, e Alhajji Ifira Boli, e Aamadu Malal Gey.

Ngol ciimtol maa hollit no golle ɗe njahri, gila e ngonka Uurɓe-Duuɗe e firo « Jolol Burgu » haa heɓi yuɓɓo dillere nder e ñamiri keɓaandi heen.

Ngonka Uuruɓe-Duuɗe

Uuruɓe Burgu Maasina peƴtii ko e peƴte joy mawɗe : Uurɓe-Duuɗe, Uuruɓe-Cikam, Uuruɓe-Inaani, Uuruɓe-Mbeñca, Uuruɓe-Junngo (wiyateeɓe kadi Uuruɓe-Suudiiɓe). Jammoore (yettoode) maɓɓe lollunde ko « Bah ». Kono hannde o, ina e maɓɓe yetteteeɓe Dikko (iwdi Bariŋkooɓe) e Siisee (wontuɓe seernaaɓe- Moodiiɓe).

Uuruɓe-Duuɗe ko leñol Fulɓe yetteteeɓe Jallo e Bari e Bah. Uuruɓe ko hinnde wootere, kamɓe ɓuri heewde e kinɗe keddiiɗe ɗee fof nder Kofol Maayo Niiseer. E yonta ɓennuɗo, kareeli ina keewnoo hakkunde jom jawɗeele en, yonta mo-waawi-fiya, teetta jawdi (kamɓe mbiyata “daabaaji”), nawa, fandina. Huunde e Fulɓe Uuruurɓe eggi naati nder duuɗe Kofol Maayo Niijeer, koɗi heen. Ɗum addani ɓe innireede «Uuruɓe-Duuɗe». Leydi Uurɓe-Duuɗe tuggi bannge worgo ko wuro Taakutalla (sera Konna) haa wuro Guraw (sera powle weendu Debo).

Ɓe ngadinoo hooɗde ko Ñimitonngo (sera Mooɓti), addani oon nokku teskeede «laamorgo pulaagu», ɗo fulfulde ɓuri sellude.

Oon yonta woni mo ɓe mbiyata Yonata Arɓe («arɓe» ko keewal «arɗo»). Enen fof eɗen Arɗo Buubu Galo, Ham Boɗeejo Hammadi Paate Yella, Nguuroori Galo Haawa, ekn… Arɓe ɓe njettetenoo ko Bari hade mum en wontude Dikko. Uuruɓe-Duuɗe ina njogii konngol cifotoongol no ɓe njiyrunoo aduna maɓɓe, ɓe mbiya « fiya hoɗa, fiya sinnda, fiya dooñoo ». Ngol konngol tinndinii no ɓe koɗirnoo, ko waawi-fiya, waawi hoɗa, waawaa yaha yiyloo bannge goɗɗo.

Firo Jolol Burgu Konsa

Konsa ko wuro ɓooyngo. Ngo woni ko rewo Konna, ko ina tolnoo e 65 km ummoraade Sewaare (Mooɓti). Konsanaaɓe mbiyata ngo ko « Konsa Hammadun Yaayaa Siise ». Ngo woni nder Kofol Maayo Niijeer, ngo darii e seeno ngo huufi waalo (burgu). Konsa «wuro fuuyɓe yarooɓe Fuungo» meeɗii laataade laamorgo Duuɗe, gila seraaji Cikam (hedde Konna) haa Senndege (wuro Buubu Muusaa). Konsanaaɓe mbiyata wuro mum en ko «Konsa regirde burgu, ŋabbirde haayre».

Ina jeyaa e ko seedtini e wuro Konsa, wonde ɗum wuro ɓooyngo. Seeku Aamadu mahii ɗoon jumaa e hitaande 1818, haa jooni oon jumaa ina darii.

Ndeke « burgu » ko leydi waalo, ɗo ndema e durngo seedtini. Leydi iloori diƴƴe ummortaaɗe caaɗli ɗi Maayo Joliba yarnata. Wertallo burgu Kofol Maayo Niijeer ina tolnoo e 105 000 ha, gila Maasina haa Jaafaraaɓe/Jalluɓe.

Nde diine Lislaam naati ɓe, jaŋnguɓe heen haa ngoni seernaaɓe, mbaɗti yetteede « Siisee» walla « Tuure ». Ko ndeen Seeku Aamadu mo Maasina lelni doosɗe jowitiiɗe e peƴtugol durirɗe, jolnirɗe, remru, nder diiwaan o, gila Mooɓti haa weendu Debo.

Seeku Aamadu feƴti lesɗe burgu e duuɗe hakkunde galleeji (suudu-baaba) mbele jom daabaaji (jawɗeele) ina tuugnoo e laabi laaɓtuɗi.

Doosɗe Ƴeeŋol, jolata ko yonta ceeɗu, ko nde jawdi ƴeeŋtata feewde seeno haa Liɓtaako e Gurma fayi lesɗe Kano nder Niijeriya. E ngal daawal ƴeeŋol, jiylagol jawdi alaa haɗde. Ngal waɗata ko sahaa dabbunde.

Doosɗe Degal njolata ko yonta coñal gese, maayirɗe dabbunde. Ko ndeen jawdi tellotoo (degal = tellagol) feewde waalo (burgu = waalo). Jawdi ñaantindoo gese, taƴta maaje e caaɗli faya nder duuɗe.

Lesdi fof, duunde (duude) fof ina njogii joom mum, ɗum woni leydi “suudu-baaba”. Wuro fof tottaa ñalngu tellotoo, nde degal mum e jolol mum e lumbbal mum e ƴaaral mum e ƴeeŋol mum, nde waɗata. Wuro fof kadi feƴtitoo e cuuɗi-baaba, ndeggondira, mo woni heen kala ina anndi ɗo tellortoo, ɗo taƴtirta, ɗo duunde mum woni. So duunde laggii, mo woni fof kadi ina anndi nde ƴeeŋtata.

Doosɗe jolol ngol ina teskii kadi lesɗe demeteeɗe, mbele jawdi ina ɗe waasa bonnude. Ko ɗum jeyi dennɗiraagal e ballondiral gonngal hakkunde Fulɓe durnooɓe e leñƴi wuraŋkooji, ko wayi no Dogoŋ’en, Boso’en, Bamanan’en, Soninkooɓe, Rimayɓe, ekn.).

Ko e teeminannde XIVɓiire, Seeku Aamadu lelni ɗee doosɗe. Ɗe njokki haa e teeminannde XIXɓiire. Tuubakiri (tubal) ari woppiri noon ko yonta Diina lelnunoo ko. Dowla Mali ne ari woppiri noon. Haa e oo yonta hannde ko ɗiin laabi ndewaa.

Doosɗe Jolol Burgu ɗe Aamadu Seeku lelnunoo, pawii ko e jaltugol ndiyam Burgu. E nder Maasina e Kemaasina, ina woodi heen taƴtirɗe (juude = juuwde). E nder tunndu Mooɓti, woni heen ko “juude” 9 to Jalluɓe e to Uuruɓe-Duuɗe.

Yuɓɓo dillere nde

Jolol Konsa 2009 waɗi ko ñalnde 06 Saawiyee 2009. Ardii golle ɗe Buubakar Siisee e tawtoragol ɓee-ɗoo hoohooɓe :

▪Demmba Samuka : cukko « meer » wuro Konna

▪Seriba Kulibali : “Préfet” tunndu Mooɓti

▪Muusaa Jallo : cukko “préfet” tunndu Konna

▪Aali Kampo : Ɗoowoowo cagataagu e ñeeñal e pinal diiwaan Mooɓti

▪Kolonel Ñaare : gardiiɗo kisal diiwaan Mooɓti

▪Aamadu Buubu Moodi Siise : amiiru Konsa e mudda.

Ñalnde jeegom nde, yimɓe ngadii renndude ko galle Ceerno Hammadun Siise (mawni mum Buubakar Siise). Seernaaɓe nduwii, mbismii nootiiɓe noddaango maɓɓe, njamiri yo “Jolol Burgu 2009 uddit”.

 

Yimɓe fof tiindii burgu Konsa, njiimi e mayo Fuungo (caaɗngol ummingol maayo Niijeer mawngo). Caali darnaa hunndaa. Hoohooɓe jaŋtaaɓe ɓe njokkondiraa, mo woni kala ƴefti konngol caggal nde Buubakar Siisee sifii jolol hikka ngol. O siftini kadi ko ngol firtani durnooɓe, ñamiri faggudu ndariindi, e pinal e renndo coomiindi heen. O yaltini doosɗe jolol ngol, no cuuɗi-baaba ndeggondirta e no njoldata nder maayel Fuuyngo feewde nder duuɗe.

Jaareeɓe e riimayɓe njogii konngol ngam hirjinde. Ɓeen ngoni Ibirahimma Sare, Aamadu Moodibo, Muhammadu Jiga, Bara Uule.

Hoohooɓe e bismaaɓe kam en ne ƴefti konngi, kaali ko addi ɗum en yiɗde tawtoreede Jolol Burgu Konsa. Abdullaay Sal haali e innde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. O holliti jokkondiral potngal woodde hakkunde Fulɓe kala ɗo ɓe mbaawi wonde. Pinal Fulɓe ngal hirnaange, ngal fuɗnaange e ngal hakkundeewal, fof ko gootal. O sifii e ndaɓɓa golle FƁPM daranii ko ina tolnoo hikka e duuɓi capanɗe nay. O wasiyii nde Fulɓe noddetee e ko wayi nii, mbele mo woni fof ina adda pinal mum yantina e ngal tawi ngal. O wasiyii kadi nde ɗemngal wootiɗintee, mbele eɗen njogoo pulfulal mbinndiin, ngal mo woni e men kala janngata, winnda, haala.

Caggal konnguɗi hoohooɓe e bismaaɓe, cuuɗi-baaba noddiraa gooto-gooto. Mo woni fof ardi e coggal mum, sukaaɓe rewɓe ndewa e mum ina poɓɓa kelle ina ngulla. O ardoo nayi makko o feewa mayo. Sukaaɓe rewɓe siŋkiiɓe haa njooɗi, ndewa e makko ina poɓɓa kelle ina njima jimɗi aadaŋkooji (finaa-tawaa). Ɓe peewa daŋŋeere (tufnde), nayi ɗi piyoo e ndiyam, ɗi taƴta ndi ndaroo oya bannge. Ko noon yeeraa gila hedde waktu 11ɓo subaka haa hedde waktu 16ɓo. Maabuɓe ndaroo ina ngaskina nayi e jom-nayi en, ina cifoo ina ciŋka.

Won ko wonnoo e aada jolol Burgu ko natti waɗeede. Ndeen so ƴaaral ngal timmii, goomu cuɓaaɗo ina rennda, ñaawa ɓurɗo faynude nayi mum, mo nayi mum paɗɗi ŋari, ɓurɗo haarnude. O rokkee njeenaari, walla so tawii o suwaa resde, o rokkee suka debbo ɓurɗo ŋari. Kono oo aada nattii hannde waɗeede ngam hulde jibinde kareeli e dukooli hakkunde aynaaɓe.

Njillu Duuɗe Konsa

Suudu-baaba fof (galle fof) ina joogii ruunde (duunde) mum. Nayi ɗii fof ndentoyta ko ruunde (duunde) ina wiyee Hariima ko adii nde suudu-baaba fof feewata ruunde mum. Ko ndeen jolol ngol gasata haa nde ƴeeŋol yonti, ɗi ŋabbita feewde seeno (jeeri). Ñalnde Alarba 07 Saawiyee 2009, Jolol Burgu gasii gila keeñe (haŋki). Min ummanii yillade duuɗe Uuruɓe-Duuɗe, tawtoreede peƴtugol duuɗe hakkunde durnooɓe. Ngol peƴtugol waɗata ko duunde Hariima.

Min njoli e laana ngawƴiraaka masiŋ, min taarii duunde nde haa min naati nder Maayo Niijer. Gure keewɗe Booso’en (awooɓe) ina toŋŋinii ɓe heen e laaɗe, ɓee heen e powle caaɗngol Fuuyngo haa heɓi mayo ngo tigi.

Ko ndeen min mbirtii Toggere-Baragel woni (Toggere Mbaaraangu), ko ɗoon yanaande Alfaa Hamadun Yaayaa woni. Ko oo wonnoo Hooreejo konu Fulɓe Maasina ñalnde wolde Maani-Maani, ko ɗoon o saŋkii ñalnde 12 lewru Mawluud e hitaande 1863. Ko e ndee wolde ne Alfaa Umar Ceerno Baylaa hawri e lajal.

Ko e ɗee duuɗe kadi duunde “Gannde Koboro” woni, wiinnde Arɗo 7ɓiijo Maasina (1485-1508). Ko kaŋko yahnoo yiyloyaade duuɗe gonɗe durnirɗe haa o yettii duunde Ngadoru.  Haa e oo yonta hannde, “Gumgol” (lappol) ummaade mayo fayi burgu Konsa ina yiytoo.

Lappol amen ñalnde heen haaɗi ko duunde “Harima”. Ko ɗoon aynaaɓe e jawdi mum en kawri, ko duuɗe peƴta e gardagol Amiiru Konsa. Mo woni fof haŋkadi anndii ɗo fayata, anndii ɗo durnoyta, anndii duunde mooftanaa.

Ñamiri keɓaandi

Jolol Burgu Konsa 2009 jibinii geɗe keewɗe faayida :

Ngol hollitii nafoore wonnde e mawninde pine men doondiiɗe laabi laaɓtuɗi. Doosɗe Jolol Burgu ina tabiti ko ina tolnoo e duuɓi teemedere e capanɗe jeenay (190), gila e hitaande 1818 nde yonta Diina mo Aamadu Seeku fuɗɗii.

Mawɓe ina njoginoo tigi pinal lelnude doosɗe paabotooɗe ngonka laamaaɓe. Ndeke ko wiyatee hannde “ndenndaandi” (rippoobilik) e doosɗe demokaraasi ina ngoodnoo ko adii nde tuubakiri sikkata kam fuɗɗi ɗum.

Pinal Jolol Burgu ina hollita kadi ngoƴa men moƴƴinde koɗdigal hakkunde leñƴi men : aynaaɓe durnooɓe, e remooɓe, e awooɓe, ekn… Mo woni heen fof ina jogii hakke danndude jeyi mum, haɗa goɗɗo o bonnude nguura oya.

Findinde ɓesngu nokku o kam e terɗe laamu e ko yowitii e « jeytaare » nokkuuji, jogogal lesɗe durnirɗe (duuɗe 48), donaaɗi e goowaaɗi nokku o, jeyi leydi e aada « tolo », ekn.

Addude ballal ngam haa jokkondiral e ɓiyngu-yumma doolna hakkunde leñƴi nokku o e rewrude e laabi e doosɗe lelnanooɗe.

Hollitde laamu e wallitooɓe ɓamtaare (karallaagal e ngalu), hattan nokku o jogii gila e renndo e faggudu haa e ndema e awo e neho jawdi, rewi udditaare leydi Ururɓe-Duude waawi addude.

Njettoor

Eɗen njetta ɓee-ɗoo limtaaɓe, jeyaaɓe e yuɓɓinɓe Jolol Burgu 2009, toppitiiɓe hoɗɓe arɓe tawtoreede. Eneɗen njaara kaaraysiraagal maɓɓe e moƴƴere maɓɓe e heɓaare maɓɓe :

  • Moodibo Muhammadun Siise
  • Muhamadu Siise Amiiru Konsa
  • Buubakara Siise
  • Sammba Aamadu Siise
  • Muhammadu Bari
  • Ngada Jaafara
  • Aali Saŋkare
  • Aali Dikko      Ibirahiima Sare
  • Aamadu Moodibo Buray
  • Muhammadu Jiga
  • Bara Uule Buray
  • Ibirihiima Buubakara Daramela « Baay »
  • Aamadu Buubu Moodi
  • Allaay Dikko
  • Hammadi Yero Bari …

Ciimtol

Abdullaay Sal

Alhajji Ifiraa Boli

Aamadu Malal Gey