Ñalngu ngootu, juuldeeji ɗiɗi
28 noowammburu 2021, juulde maanditaare leydi Moritani keɓgol jeeytaare mum e tiimaandi koloñaal leydi Farayse e hitaande 1960. E ko aadoraa, hitaande nde Alla addi kala, heewi yuɓɓineede ko seppo semmbeeji konuyaŋkooji,...
Loppito laamu to Burkina-faso : Hooreejo ɗekkii maa ɗekkinaama ?
Ko adii nde M.R.C. Kaboore siifata ngal ɓatakal, tawi koninkooɓe njaltinii nder tele Burkina bayyinaango holliroowo ɓe loppitii laamu he juuɗe Rock Kaboore. Ɗum naatni Burkina nder iiñturu hesuru caggal njanguuji seɓɓitiiɓe....
Mbele Maawiya maa ñaawoye ?
E maayirɗe lewru bowte (desammbar) 2021, innde gonnooɗo hooreejo leydi ceddeejo wonti ko soccirtee, ko yardatee kafe subaka nder Muritani. Kaa haala reɓii nih haa tacci keeri leydi ndii, ine wiyee Maawyaa...
Sete Wagner yettiima Mali ?
He wiyde AFP, Yuɓɓo Jaayɗe Farayse, koninkooɓe Wagner (wagneer) yettiima Bamako haa fuɗɗiima saraade nder leydi hee. Haali ɗum ko leyɗe Orop jeyaaɗe he ɗe koninkooɓe mum en ngoni nder leydi Mali. Ina...
18 desaambar 2021, ñalawma jurminiiɗo wonande ngenndiyankooɓe, Abdullaay Siree Bah nattii
18 desaambar 2021 ko ñalawma sunaare ngenndiyankooɓe, sibu sankaare Abdullaay Siree Bah (ACB), ngenndiyanke kuɓɓuɗo, jaaynoowo ŋanaa mo kuɗol kaŋŋe.
Abdullaay Siree jeyaa kadi ko jagge cosɗe Fedde Ɓamtaare...
Tinndol : « nimsa nafataa, reentaade ɓuri »
Waɗii sahaa gooto debbo e joom galle mum ina nguurdi. Ɓe nguurdi ko juuti nguurndam mbelɗam,fodde duubi sappo e joy (15) ɓe ndañdaani ɓesngu (ɓiɗɗo) waɗii sahaa gooto debbo o koo kittuɗo...
Lappol 2021 Pottital kuuɓtidinngal kareeli ngam leydi e ndiyam- Afrik hirnaange : Dartaade loppitooɓe...
Ndeeɗoo Maalde sosaa ko e hitaande 2015 to Ñelenii to leydi Maali, tawi ɗum fuɗɗii yeewteede ko to dental gootal baɗnongal to Ndakaaru leydi Senegaal e hitaande 2014, rewti heen ko jooɗnde...
Kaalden Goonga, ko maayɗo tan booraa
Pulaar ene wiya « ko maayɗo tan booraa ». Ko haalaa fof noon, walla ko waɗaa, won ko saabii ɗum, so en njejjitaani. Sikke alaa, tawde bojji ngartirtaa, ɓinngu moƴƴaagu artirtaa, yooɗde, yonteede e...
Suwoyraat, 4 desaambar, Juulde oogooɓe Muritani
Ngenndi Muritani ina jogii oogirɗe keewɗe, tawi kadi ko mawɗe, golleteeɗe gila 1963. E kala hitaande, sosiyetee SNIM ina mawnina nguun ñalngu. Hikka noon senngo toppitiingo coftal kam e pinal udditii damal Kawgel...
Kaytingol haayre weeyo, Lappol NASA diwii
Oɗon ciftora haala haayre wiyeteende Apofis (Apophis), e winndannde njaltinno-ɗen oon sahaa e Fooyre, e hitaande 2010 (duuɓi 11 jooni), hulanananoonde buɓɓondirde e leydi men. E oon oon sahaa, annduɓe miijinooma peeje...
Siin hoolkisimma misil pattamhito
Daawal kesal he daɗndu nder wolde koode E wiyde jaayɗe leydi Amerik, leydi Siin hoolkisiima misil pattamhito baawɗo roondaade werlere. So ɗuum laatiima, firti ko Siin marii karallaagal ngal Amerik e Riisi...
Ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde
Caggal diisnondire diiwanuuji paatuɗe e Tippudi Nehdi e Jaŋde (TNJ) ɗo yimɓe men pamɗunoo keeweendi, en mbiyiino miijo men jaɓraama e paamondiral, winndaa e ciimti 2/3 gollorɗi ɗii. Ine laaɓi en mbaawii jaɓnude keeweendi tawaaɓe ɓee dalillaaji men tiiɗɗi ɗii.
