Ngonka weeyo (kilimaa) ɓeydiima faaynude
Ngonka weeyo (kilimaa) ɓeydiima faaynude
700 ganndo faraysenaajo eeriima ardiiɓe politik yo « ummo e haala ɓolo, njaaɓana golle ngam yaaɓande renndo ɗo karbon alaa. »
Sibu ɓe mbiyi aɓe njenanaa ko « ko mbayliigaaji jooni jooni...
Hol ko woni cañirgal ?
Cañirgal ko gollal. Ko ɗum feere wayloore huunde, waɗta ɗum goɗɗum, tawa ko e ñeeñal ŋeñangal. Innde ndee wiyi ko CAÑU. Golloowo oo wiyaa CAÑOOWO. Omo wona gorko, omo wona debbo. Seerndi golle maɓɓe...
Maayde Ɗaaluuta
Ko jolti hakkunde Annabi Daawuuda e Ɗaaluuta ? Hono Sadii wiyi: “ nde Daawuuda wari Jaaluuta haa gayni, o yahi ƴeewoyde geɗal makko, Daawuuda arii e Ɗaaluuta o wiyi ɗum : tottu am ko podanno-ɗaa...
Uujooɓe faade Orop : Trump wagginii mahngo ɓalal
Españolnaajo gooto, meeɗnooɗo wonde hooreejo parlemaa Orop ina wiyee Josep Borrell, hollitii wonde Donald Trump, hooreejo Dental dowlaaji Amerik, meeɗii wiyde ɗum, tawi aɓe kaala ko faati e uujooɓe Afrik faade Orop : «...
Rewo Mali : Makron, IBK, Asiis e Asawaad
E dumanna jawtuɗo oo, won geɗe kewi, ina njaaknoo yimɓe heewɓe. Ko wayi no darnde Muritani feewde e iiñcuru Mali nde yimɓe heewɓe ndonkunoo faamde, sibu pilaa mbeñaaji. Tawi, e oon sahaa gooto, Muritani ina...
Woote meeriiji, depiteeji e Diiso diiwaan: Poolgu ngu aldaa e manoore
Woote depiteeji e meeriiji e diiwaniije njoofii. Ko yimɓe fof njaakorinoo koo, ko ɗuum tigi woni ko laatii, so UPR ɓaaftude ko ɓuri heewde, so heɓde diisooji diiwaan 13 ɗii kala, fotde 89 depitee...
Kaɓirɗe cañirgal
Kaɓirɗe cañirgal ko : sankaama, jaalirde, domre, sekko, kanndal, sukko, niire, juri, dasnde, ɗaldugal, korwal, sonndel, mawɗi, ñibal, taggorgal, teelngal, looñtoodu, kaccereewol, kalasal, sooyru, ɗaawɗaawe, horwitorde, yummaaji, keɓɓal, tufirdi, palal-sankaama, gaaraaji, worngal, kuɗi-korwal (ceŋtorgol).
Sankaama...
Njulaagu ɓaleeɓe : teret hirnaange (5)
Gargol Faraysenaaɓe e Engele en e tufɗe Afrik e hitaande 1674, ɓeydi ɗoon e ɗoon coodgu jiyaaɓe, ɓeydi jiggorɗe jiyaaɓe e nder Afrik, leefɗini renndooji Afrik gaadoraaɗi.
... Njokken...
Jacques Stuart, jogorɗo wonoyde laamɗo Angalteer oo, sosi,...
Wiɗtooji Licence, Master, e PhD ka ɗemngal fulfulde
Kuɗol: Tafsir Balde (mo Misiide Ɓamtaare e www.teddungal.com)
Hiɗen ngaandi kadi Duɗal Wiɗtooji Afrik (Institut de recherches et d’études africaines), ngal Jaaɓi-haɗtirde Keer (Misra) ndaartinii wiɗtooji Master e Doktoraa ko faati e Fulfulde ; ɗum...
Ganndal weeyo : ko Naange happanaa
Ɓeeynirka “Parker Solar” diwii : Ñalnde alet 12 ut 2018, NASA werliima laana ɓeeynirka naange (mbittoowa) mbiyeteeka Parker potka etaade taccude weeyo naange. Ngol woni go’o ko kaɓirgal ngal aadee feewni, ina etoo taccude weeyo...
Hare hakkunde Ɗaaluuta e Jaaluuta (1)
Nde geno lonngini Annabi mum Sam-uun e ciftingol ɓurngol mawnude - yo yamir Ɗaaluuta yo yah haɓoya e Jaaluuta Laamɗo Amaalek en, gonnooɗo to Baytil Magdis, Ɗaaluuta renndini konuuji mum ɓiɓɓe Israyiilnaaɓe, ko ina...
Fuutaaji e keeri mum en
Hol no diiwanuuji Fuuta poti ? Fuutaaji ɗii ko nay (4) : - Fuuta Tooro ; - Fuuta kiiɗndi walla Kiinngi ; - Fuuta Maasina e - Fuuta Jaloŋ. Tesko-ɗen noon ina woodi Fuuta Jeeri. Oon...
