Debbo añaan
Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. Yimɓe na kaawaa, mbele ko añande ronooɓe makko walla ko goɗɗum...
Ko e “Homo naledi” ummi-ɗen !
“Homo naledi” ko tagoore aadeere ɓooynde, nde anndanooka haa e oo sahaa. E tuugnaade e jiyte ƴiye baɗaaɗe ko sakkitii koo to Afrik worgo, ina sikkaa maa en ɓeydo faamde silsil tago aadee…
Conngi e Kerooje
Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.
Tibbooje Misra : geɗe tunnduɗe hakkillaaji
Ɓe cikkatnoo ko ɓe nganndidii geɗe tibbooje (Piraamidaaji / karamaaje), kono ɓe tawii ɓe nganndidaano ɗe, sibu, e wiɗtooji maɓɓe cakkitiiɗi kuutortooɗi ɓeto nguleeki, ɓe teskiima heen geɗe kaawniiɗe. Holi kamɓe ɓee?
Siin : leƴƴi, faggudu, karallaagal, jokkondire (jookere)
Siin ina heɓtini 56 leñol nder leydi ndii (leƴƴi keertinɗi to bannge pinal). Ina winndaa e doosɗe leydi ndii wonde « leƴƴi ɗii kala poti baɗɗiiɗe e hakkeeji ».
COP21 : nanondiral ngam daɗndude winndere
Batu Pari 2015 njowitiingu e baylagol ngonka weeyo jooɗii ko tuggi 30 noowammbar 2015 haa 11 desammbar 2015 to Pari. Kanngu woni Batu 21ɓu Jeyaaɓe e Nanondiral kuuɓtodinngal Fedde Ngenndiije jowitiingal e Mbayliigu Ngonka Weeyo (COP21). So tawii en mbiyiino « alaa ko dañaa e batu Kopenhag”, hannde eɗen mbiya “alaa ko dañaaka e batu Pari”.
Kaawisaaji funeeɓe kadi
Ngolɗoo ko to Inndo tiggu maayɗo yaltinaa e ɓalndu cukalel gorel jahrowel e duuɓi 4. Reedu maggel ina waɗno ƴuulde mawnde. Caggal muus reedu caɗtuɗo, ngel nawaa opitaal ñalnde altine 5 oktoobar. Ngel seekaa, baawɗe Alla, tawaa ko tiggu wonnoo e reedu maggel !
Jaŋde e ɓiɗɓe jannginooɓe
Duuɓi 12 ngelɗoo cukalel biyeteengel Maximilian, jeyangel to Siwis naatiri hitaande ɗiɗmere duɗal jaaɓi haaɗtirde Perpignan (UPVD), tee wonaa oon fannu fof, sibu ngel waɗata ko matematik e informatik. Walla so en njiɗii ɓeydaade faamde, ɗum wayi ko no heɓrude bakkaa duuɓi jeenay (9) nii.
Coñce : kerooje (2)
Ina heewi nde yimiyanke oo fuɗɗortoo asko mum, walla gorko mo o yiɗi yettude. So tawii ko noon yimiyanke oo heɓiri, o heewi ko addirde noon yimre ndee, walla tawa kanko e hoore makko fewji nde. Ko sifaa ɗoo e kerooje koo, ina woɗɗi wonde ɓurɗe welde e keddiiɗe ɗee.
Mahngo dowla Siin
Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal.
Daawuuda e Sileymaani e jom ngesa (3)
Fawaade no Alla toowɗo o wiyiri : Daawuda e Sileymaani tuma nde ñaawata jom ndema, [simoore annabaaɓe, kaawise 78.] Hono Ibnu Abbaas, (Yo mbelemma Alla won e maɓɓe : (MAM)) wiyi: laatiima worɓe ɗiɗo ngariino e Daawuuda, heen gooto ko demoowo goɗɗo oo ko gaynaako.
Ndenndaandi Ɓesngu Siin
Ndenndaandi ɓesgu Siin, (e Sinuwaa koybinaaɗo : 中华人民共和国 ) walla ‘’Siin ɓesnuɗo’’ (mbiyen tan Siin) ko leydi Asii fuɗnaange. Ko famɗi fof, miliyaar e teemedde tati miliyoŋ fittaandu (1 300 000 000) Ina nguuri e mayri, woni jeegoɓal yimɓe winndere ndee.