Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.

Duguba Sahre Nayeere, wuro Gayel, jatti Aamadu Wuuri, diiri Aadama Baaba maabiino wonde maa dillu hikka e nder Nuwaasot, rokka winndooɓe e tinndooɓe ko kaali so addude maamaari pinal mawndi, hono Ceerno Isaaqa Koreera, mutana fulɓe e dummbuli Coñce Renndo Pulaar, aawanoo Nuwaasotnaaɓe faayidaaji ɗi mbaɗtaaka ndiyam, calɓitaaki. Fedde Ɓamtaare Maqaama daranii ndeen darnde haa yuɓɓini yeewtere ndee, ñalnde aset, 31 lewru noowammbar (kawle) 2015 to Morikom.

Kalifu pinal e Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. 

Nattii wonde “haala luulndiiɓe” laamu tan, ko haala Booñ Winndere (banke moñnjaal). Ɗum noon, ɗum arii e hulɓinaade. E wiyde Booñ Winndere (BW), « baasal ina ɓeydoo e nder teeruuji e gure oogirɗe Muritani » yanti heen, « Muritani ina wondi e caɗeele limtilimtinɗe to bannge faggudu e renndo ».

Mammadu Demmba Sih, gorko Abdalla, jaayndiyanke, ñaantii jinnaaɗo men Aamadu Tijjaani Baal mo Rajo Muritani, ñaantal teddungal to Dingiral Cehilaagal ñalnde 14 desaambar (jolal) 2015

Ceerno Jibi Hammee Lih wirnaama ñalnde aaɓnde 26 lewru noowammbar (kawle) 2015 e Lobbudu Ibraahiima Lih, wiyetenoongo hanki Wuro Ganɗe, tunndo Daarel Barka e nder diiwaan Baraknaa Muritani, caggal nde sankii e nder wuro Kebek to leydi Kanadaa, to yahnoo hawritoyde e batu walliftooɓe. 

Waalde e dow danki, finde e les ganki, waalde e dow ganki, finde e les danki, fof waalde e jam, finda heen ɓuri. Farayse  waaldii e piyanɗe jamma aljumaa, 13 lewru desaambar (jolal), findii e ubbude maayɓe e safrude barmuɓe, ñalnde aset 14 lewru jolal 2015, tawi ndewdaa ɗoon ko ownooɓe (owbeelɓe).

Ceerno Haamiidu Baal mawɗo, almaami raatiib Jumaa Ceerno Baal to leegal joyaɓal nder Nuwaasot, jippinanii Ceerno Yaayaa Saalif Ɓaas deftere Quraana, kikiiɗe alkamisa 5 lewru desaambar (jolal) 2015, ngam duwanaade ɗum kawral moƴƴal hakkunde mum e joom mum, mbele aljanna ena wonana ɗum jaaƴnde jooɗtoraande. Nguun ñalngu hawri ko e balɗe 21 caggal sankaare ndee.

Kala garɗo Rooso waasataa yiyde foonde huɗo jiimnde e maayo ngoo. Koon huɗo woni taweteeko e yoga e galleeji ilɗi e nder wuro Nuwaasoot (bannge wuro Socogim K, socogim PS ekn). 

En njettii geno nde newnani en haa mbaaw-ɗen tawtoreede, ñalnde 29 ut 2015, hiirde ɗiɗmere sukaaɓe Mbaañ Suwoyraat, ngam siftorde oo gorko pullo, mbaɗɗo nguurndam mum fof e hare ngam ɓamtaare leñol. Murtuɗo wiyatnoo : « neɗɗo so anndaa pinal mum, taariik mum, iwdi mum, anndaa allaahu mum, ina ŋakkiraa neɗɗaagu tawo ». Gawlo miskineeɓe ina heewnoo wiyde : « neɗɗo hoto toppito wutte e wuttulo mum tan, haa yejjita diine e fotdeeji mum ».

Lebbi jooni ko haala njeeygu ekkolaaji gidiiɗi sompeede e Nuwaasoot haaletee. Ñalnde aljumaa 16 oktoobar 2015, nattii haala, sibu heen ɗiɗi njeeyaama. Yeeyaa ñalnde heen ko Ekkol 2 (ekkol marsee) e Ekkol 1 (ekkol sistis, sara polikilinik).

Faatimata Mbay, hooreejo Fedde Muritaninaare Jojjanɗe Aadee (AMDH). Ndeen Fedde daraniinde : heedande, ɗoftude e wallitde « ɓe ngalaa haalooɓe », e « heedande ɓeen ɓe ngalaa ko njoɓi heedooɓe ».