Daartol Ɓunndu
Ko adii nde naatanten daartol nokku oo, ena jojji nde njubbanten banndiraaɓe e ganndal leydi ndii, keeri mayri, leƴƴi taweteeɗi ɗoon e ɗo faggudu mumen ɓuri abbitoraade haa gooto fof daña yiyannde e diiwaan mo njiɗ-ɗen joofaade oo. Nokku biyeteeɗo Ɓunndi oo woni ko e nder leydi Senegaal. O heedtiri ko bannge funnaange-rewo, hakkunde diiwanuuji Fuuta-tooro, Galam, Bammbugu e Jolof.
Hoorde balɗe tati timmuɗe ina wiltina paddorɗe ɓalndu fof
En ɓooyii haalde nafoore koorka wonande cellal. E binndanɗe men jawtuɗe, en njaltiniino wiɗtooji kollitooji nafoore koorka wonande ñawu nguɗu. Haa hannde ne, won annduɓe to leydi Amerik koolkisii ɗum, caggal ɗum mbiyi njenanaama wonde hoorde balɗe tati ina addana denndaangal paddorɗe ɓalndu wiltude. Haa teeŋti noon wonande nayeeɓe walla rafaaɓe rafiiji tiisɗi.
Yaltuɓe duɗal keblorgal jannginooɓe FƁPM mbaɗtii ardineede gure Fuuta
Hay so tawii en njenanaaka ko ɗum woni gadanol e Fuuta, Fedde Ɓamtaare Pulaar kam ina waawi wasoraade ɗum tawde wonii jagge ɗe heblunoo to bannge jaŋde ɗemngal pulaar mbaɗtii rokkeede hoolaare yo ngardo gure. Ñalnde 27 lewru marsa 2015, hellifaaɓe wuro Ŋoral Gidaala, caggal nde njuuli jumaa pellitii toɗɗaade Mammadu Aamadu Sal lollirɗo Aamadu Aysata wonande saɗtidiiɓe, mawɗo wuro Ŋoral Gidaala, o lomtii ɗoon ko Abdullaay Basaaru Saar duttiiɗo e joom mum e lewru saawiyee 2015.
Go’o ɓernde dartinoonde seŋeede e neɗɗo
Ko goonga gila kitaale 1980 heewɓe ceŋanaama ɓerɗe ittaaɗe e yimɓe woɗbe. Kono gila ndeen ko ɓerɗe ɗe ndartaaki gollaade, woni dillooje, ɓeen ceŋantenoo. Ko ngol woni go’o ko neɗɗo ina seŋanee ɓernde nattunoonde dillude. Ɗum waɗaa ko to Angalteer, to opitaal Papworth Hospital mo Cambridge.
Amerik e Kubaa : “oon yonta ɓennii !”
Ko ina wona jooni duuɓi 60 ŋakkuɗi seeɗa hooreejo Dental Dowlaaji Amerik e hooreejo Kubaa pottitaani e nokku gooto walla jooɗodaaki e joɗnde wootere, sibu ɗum wayrunoo waɗde ko gila 1956. Ɗum wayritii ko e Eisenhower (Esoneweer) hooreejo Amerik ndeen kam e Batista, hooreejo Kubaa e oon sahaa. Ɗum waɗti ko ñalnde 10 abriil ɓennuɗo ɗoo oo,
Faggudu Muritani : Bonannde ɓurtunde
Ko ina wona duuɓi ko Muhammed wul Abdel Asiis ardii Muritani, yimɓe heewɓe ina ngoytoo bonannde jawdi hulɓiniinde. Go’o, heewɓe ceeraani e haalde e aybinde laamu nguu, ina mbiya ɗum honii jawdi leydi ndii, alaa ko woppi. Ɓe mbiy-maa seede majjum, ko kala ko ina doga to bannge faggudu e leydi hee, innde hooreejo leydi oo ina sowtee heen.
Ɗiɗi, heewɓe ina kawri wonde peeje hooreejo leydi oo sakkitta ɗee ko peeje ɗe moƴƴaani, peeje booynirɗe jawdi.
Baaba Maal haa Siñcaan Jamaa !
Ena laaɓi, wonii, waɗii, woodii, yimɓe njiyrii gite mumen garal Baaba Maal haa nder Siñcaan Jamaa Alla-waali, diiri Usmaan Foodiye Dem, jatti Alwaali Aamadu Delo. Fedde Pellital Siñcaan Jamaa-Alla-waali e gardagol Aali Maamuudu Lih addii Baaba Maal e Daande Leñol ngam yuɓɓinande ɗum, ñalnde 31 lewru mbooy e ñalnde 1 lewru seeɗto hitaande 2015, kiirɗeeli ɗiɗi Pinal pattamlami e nder wuro mumen Siñcaan Jamaa.
Toɓo allayel tokosel
Won ko wonnoo ɗoo. Ina wona wonataa ko tinndol. E sahaa mo mbarakon kaalata no yimɓe nii. Fow ru Demmba e Taamaake heyɗii, ɗomɗii. Balɗe jeeɗiɗi ndu ñaamaani hay dara. Andu ñaagoo Alla nde rokkata ndu ko ndu sonngi tawa noddaani doole mawɗe. Ngati mayru losde, ndu waawataa warde hay ɓotel. Ndu jokki laawol mayru nder dunndu sukkundu Pooɗe. Andu yaha andu fooftoo haa laawol mayru ɓadtini ndu wuro Ndormbos.
Seppo Selma : « Mbeelu añamnguraagu ina suddi en haa hannde »
Gila Barak Obama ardii leydi Amerik ko ngol woni go’o ko omo haala keertinka e leñol ɓaleeɓe to leydi makko. Ɗum waɗi ko to wuro ina wiyee Selma, ñalnde 7 marse 2015, to o yahnoo tawtoroyeede seppo maanditaare duuɓi 50 « Bloody Sunday », woni « Aset Ƴiiƴiiwo ». Oon aset bonɗo kewnoo ko ñalnde 7 marse 1965 nde Martin Luther King ardii seppo ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji ɓaleeɓe to leydi Amerik.
Kure jeetati e keeci neɗɗo
Huunde hulɓiniinde nde aduna oo fof seedii e nder wideyooji yaltinaaɗi e internet e teleeji winndere ndee kala : ɗo polisee daneejo fellata ɓaleejo e keeci ko famɗi fof laabi jeetati. Oon ina ruŋtii ina doga, polisee oo jaj-jajtaani, loofi e teewu makko kure jeetati, ƴeŋƴaaki, no neɗɗo fellirta barogel ladde conngowel nii. Kala jiyɗo ɗum, ina faami kam, ooɗoo polisee ina joganii ɓaleeɓe ngañgu kulɓiniingu.
Ɓorƴitgol Leyɗe daande mayo : Jom leyɗe en njaɓaani
Karalaat Wullu Njaay. Ñalnde 17 abril 2015 fotde 600 neɗɗo (rewɓe e worɓe, sukaaɓe e mawɓe) ceppii to Daarel Barka ngam salaade tottugol leyɗe mum IAIDA (Institution Arabe d’Investissement et de Développement Agricole) hono Njuɓɓudi Golle Aarabeeri ngam Ƴellitaare Faggudu.
Ndiwoowa Soyous yahii jipporde ISS
Laana weeyo Riisi mbiyeteeka Soyouz diwii ñalnde aljumaa 27 marse 2015 ina tiindii jipporde weeyo wiyeteende ISS (Station Spatiale Internationale : Jipporde Weeyo Hakkunde leyɗe) ina jolni weeyankooɓe ɗiɗo riisnaaɓe e weeyanke gooto ameriknaajo, tawi heen ɗiɗo ina poti wonde toon balɗe 342, woni hitaande huurnde, huunde nde meeɗaa waɗde. Ɓe mbaɗi ko waktuuji 5 e 51 hojom e laawol, ɗum woni ɓe njettii to jipporde weeyo (Station spatiale) too, ko weetndoogo aset 28 marse 2015.