Hay Muritaninaajo gooto moolaaki ?
Ñalnde 25 desammbar 2010, Jokkorde pelle mooliiɓe to Mali e Senegaal yaltinii bayyinaango, ina holliti heen ɗee geɗe :
« Ciynugol nanondiral nattugol woodde mooliiɓe Muritaninaaɓe to Senegaal tuggi maayirɗe desammbar 2010, alaa daliilu. So tawii ko to bannge hakke adunankeejo kala ɗaɓɓaande ummoriinde e laamu Muritani, yowitiinde e ciynugol kuulal « nattude hiisaade muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal » ko mooliiɓe, rewaani laawol.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ina ñiŋa teettugol kolaaɗe daande maayo
Ardiiɓe pelle jeyaaɗe e Dental pelle Ngenndiije Daraniiɗe Jojjanɗe Aadee (FONADH) njuɓɓinii yeewtere jaaynde ñalnde altine 27 desammbar 2010, ngam ñiŋde tettugol kolaaɗe daande maayo. Mammadu Saar, gardiiɗo Dental ngal teskiima wonde « gila ewenmaaji 1989, leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo ceeraani e teetteede, tawi ko e ballondiral e jooɗaniiɓe laamu ngu e ɗiin nokkuuji, yimɓe ɓee fof e hollitde mettere mum en.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Alfaa Konnde fiilaama hooreejo leydi Gine
Ko e ooɗoo talaata 21 desammbar 2010, Alfaa Konnde fiilaa Hooreejo leydi Gine. Kanko woni hooreejo gadano garduɗo e laamu woote laaɓɗe, walla mbiyen keptinaaɗe.
Alfaa ɓooyii luulndaade laamuuji Gine. Seeku Tuure ñaawiino mo warngo, soki mo. Kenal demminaare uurkal Demokaraasi to Gine, certukal e Mbooy gulɗo guttoowo Koddiwaar hannde o.
Binnditagol : Yimɓe heewɓe ina paayi
Yimɓe heewɓe ndokkii heen miijo mum en, tee kollitii ɗum na waawi addude caɗeele. Lalla Ayse cukko Fonadh wiyi wonde binnditagol e kisnugol kaayitaaji, ko huunde moƴƴere, fotnde golloreede no feewirta nii, mbele hakkeeji yimɓe fof ina teskee.
Kono, gila golle ɗe puɗɗaa ina famɗi gannduɗo no geɗe ɗe njogori yahrude,
Duuɓi capanɗe joy jeytaare Muritani
Ndenndaani lislameeri Muritani jeyaa ko e hirnaange ceeɓtam Afrik. Wertaango mayri ko hedde 1 030 700 km2. Limoore ɓesngu leydi ndi ina qiimee hedde 3 129 486 aadee. Heedi ndi fuɗnaange-rewo ko ndenndaandi Alaseri (Njuuteendi keerol ngol ko 465 km), hirnaange-rewo ko ndenndaandi Arab Saharawi Demokaraasiijo (1 561 km), Maali to fuɗnaange-worgo (2 237 km, heen 310 km ko mayo Karakoro) kam e leydi Senegaal (1 750 km).
Ɗii keeri fof ko koloñaal en ndiidi ɗum en, so wonaa mayo Senegaal ngo (1 750 km), seekngo reedu Fuuta, woni keerol hakkunde Senegaal e Muritani.
Ngamri e neɗɗaagu
Ngamri e neɗɗaagu : so mi yiyii aɗa ama, mi annda neɗɗaagu maa
Wiɗtooɓe Finlanndenaaɓe njiytii jotondiral hakkunde ngamri e neɗɗaagu gamoowo o, e fawaade e dille ngamri mum. Njeñtudi wiɗto maɓɓe ngo ina haawnii sanne, sibu ɓe tuugotoo ko e beesaali gamoowo o, ngam anndude mbele neɗɗo ko teeyɗo, walla ko dafaaɗo hakkille ekn ….
Jokkondiral e Usmaan Gannge
Ngenndi ɓuri ngoowaandi, jatti ɓuri koɗnaandi (ko ladde weli fof ngenndi mum ɓuri). So tawii ɓe paamaani ɗii konnguɗi ina ngoondi, sikki alaa Usmaan Gaŋnge kam jeyaaka heen, caggal nde o wiɗti jatte makko, gannde e aadaaji renndo makko, o oolini ɗum e daande sernde, haa tacci maaje, diwni kelewaaji jamma, o weltiniri ɗum pittaali ɓiɗɓe mbiy-mi, wiy-mi e mbiy-maa-mi, o weeyi fayde doŋre Orop ngam saroyde toon pinal Pulaar, no ɓuri yooɗirde.
Jokkondiral e ‘Katante Leñol’
Fooyre Ɓamtaare heɓii jokkondirde e gooto e ngenndiyankooɓe leñol, e sahaa nde yillii Likseyba Gorgol, njillu musidal makko e ngenndiyankooɓe terɗe catal F.Ɓ.P.M. to Likseyba e Fedde Tiimtimaare e pelle pine daraniiɗe ɓamtaare.
Fooyre Bamtaare : hol to njeye-ɗaa e gure men Fuuta ?
Fedde Muritaninaare ko fayti e ɓernde
Fedde Muritaninaare ko fayti e ɓernde ariino ɗo e Nuwaasoot ñalnde 11 oktoobar 2010. Nde joofni golle mayre ko 17 oktoobar 2010 : ina eɓɓaanoo e makko, waɗde operaaji 10 ɓernde e golle 20 cukkitgol ɗaɗi ƴiiƴam. Ardii golle ɗe ko Doktoor Muhammadu Lih, karallo ko fayti e oppeer ɓernde e ɗaɗi ƴiiƴam, hooreejo Fedde nde. Ina jeyaa e lappol ngolɗoo, doktoor Nuureddiin Ramadaan, karallo ñawbuuli ɓernde e ɗaɗi (Tunisi) e A. Bertrand, karallo ko fayti e «ɗanningol» (anesthésie) e ɗiftingol (réanimation), wonde e safrooɓe (infirmier) rewɓe nayo tuubakooɓe Faraysenaaɓe
Ñalɗi Pinal Fedde Ngatamaare Sorimalee
Leyyannde to bannge ganndal nokku.
Sorimalee, Jammal e duunde walla Sori-malee, jammal e ndenndoori woni ko e taƴre Pete e nder diiwaan Yirlaaɓe. Ciftinen wonde diiwaan Yirlaaɓe oo waɗi ko cuuɗi tati : Yirlaaɓe Jeeri, Yirlaaɓe Alla-yiɗi e Pete. Pene Njuru ena ɗoon kono ko dewol Petenaaɓe. Koɗdi e maggo ko Toorodɓe Pete e subalɓe Sahre Buubu. Heedti ngo to bannge funnaange ko Cengelel.
Hol ko woni AQMI ?
AQMI jibinaa ko caggal naatgol GSPC e nder Al Kayda mo Ben Laaden. GSPC ko fedde jihaadi Alaserinaare sosaande e hitaande 1998, e sahaa nde GIA (Goomu Lislaam njogitiingu, hono Groupe Islamique armé). Caggal nde ngu naati les wimmbo Al Kayda, ngu sarii e nder diiwaan Saahal oo kala, gila Muritani haa Niiseriyaa, ƴaaŋan maa Mali e Niiseer. Ina wiyee wonnoo fayndaare Ben Laaden nde AQMI sosaatee nde ko Orop, kono, nde tawnoo toon ina metti heɓde, ɓe ngarti e Saharaa.
“Ñaamgolluuji” Al Kaydaa mo Magreb
- Ñalnde 26 mars 2007, konu Alaseri ummini wolde mawnde feewde e fedde nde e nder diiwaan biyeteeɗo Bejaya ngam muumtude terɗe GSPC. Ɓe kuutorii diwooje e saaruuji. Hade ɗum tawi ɓe tampinii leydi ndi. Tuggi Abriil haa desammbar ndeen hitaande, fedde nde gunndiima laabi keewɗi joɗnde guwarnama Alaseri e lappol persidaa Butefliika, Diiso Doosɗe, joɗnde HCR to Alaseri : ko ina ɓura teemedere neɗɗo maayii heen, heewɓe kadi gañii heen. l Ñalnde 11 abriil 2007, fedde nde innitiima gunndooji wartaare ɗiɗi (attentats suicides) : 30 maayɗo e 220 gaañiiɗo.
