Konngol Kajjata Jallo feewde e gardiiɗo hilifaaɓe
A jaaraama, hooreejo (Hooreejo Suudu Sariyaaji). Hooreejo hilifaaɓe kadi jaaraama sabu mum jaɓde arde ɗo jaabaade naamnal depitee Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin, hay so tawii ko huunde waɗɗiinde mo.
Hooreejo hilifaaɓe o hollitii ɗo seedantaagal golle guwarnama mum, en ndokkondirii e makko aadi e saawiyee 2011, so Alla muñanii en, ngam rokkude heen miijo men ; so wonaa kay o eɓɓu goɗɗum.
Ko ceedtii-mi e Abuu Usmaan Bah
«Tawde hunaade ko ñamaande», mi huninooma maa mi seeɗto seeɗa e ko nganndu-mi e Abuu Usmaan ; Komusiɗɗo Mammadu Maamuudu Baal waɗi heen ko ina yona, kono ko seeɗa e geɗe Abuu Usmaan, nde wonde kadi o wonaa neɗɗo yeengo, yoga e golle makko mbirnitaaki yimɓe.
Hol ko dartini gartugol mooliiɓe?
“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.”
E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde
Aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat !
Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa kombaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.
Ciimtol ñalngu ciftorgol Mammadu Sammba Joop to Mbaañ
Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawmaMammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ,
Doktoor Abuu Usumaan Bah,ngenndiyanke jankiniiɗo
Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.
Ganndal Kuule Asamaan (2) : NAANGE
Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.
Ko lollirnoo «Tirailleurs Sénégalais»
E lasli ina wayi no ko e teeminannde 16ɓiire jom laaɗe cuurki en tawi ko tuubakooɓe aratnooɓe ina cunnoo nokkuuji men ngadii ƴettude liggotooɓe e nder ɗiin nokkuuji ɗi ɓe njillotonoo, eɓe liggina ɗum en e laaɗe he, ɓe kebla ɗum en, ɓee heen ngona dognooɓe laaɗe cuurki, ɓee heen ngonta koniŋkooɓe waɗɗotooɓe pucci walla yahrooɓe koyɗe.
E hitaande 1848, ngam yiɗde tabitinde kuulal mumtugol macungaagu e nder tiimaandi koloñaal Farayse, Federba
Ko Israayiil koo kam, ko haa mande ?
Laana Turkeneewa njeyaaka e « beforgel ndimaagu ». iwdi : «free Gaza Movement»
Ko haa mande aduna oo fof hebori huccitde e Israayiil tan ina woppi ɗum ina waɗa ko welaa ? Mate deftere kam janngirtaake banndum ? Ndeen, e hitaande 1990, nde Saddaam Huseyn jartodini, yani e leydi Kuwoyt, law maalde tafaa e gardagol Amerik.
Batu hakkunde Farayse e Afrik : « Anndude neɗɗo ɓuri heɗaade ko haalata »
Batu hakkunde Farayse e Afrik njoɗinoongu to Nice (Farayse), uddii ñalnde 1 suwee 2010. 33 hooreejo dowla Afriknaajo nootiima heen. Ina jeyaa e ɓeen Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo e Abdel Asiis Buutefliika mo Alaseri. Njaafo-ɗon banndiraaɓe, ko haalaa toon, walla ko Sarkosi hunanii toon Afriknaaɓe, himanaani mi, sibu « anndude neɗɗo, ɓuri heɗaade ko haalata ».
Ganndal Kuule Asamaan : tagopeeje Uraanus, Neptun, Pluton
Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.
«So konngol sañtii jubbol tiinde, so joom mum hulaani jaaboo!»
Walla ko «heptinaa woyi, saawaani jam»? Ñalnde 29 mee 2010, mi haawaama no feewi nde nan-mi Abdullaay Wad ina reentina jooɗaniiɗo leydi Amerik to Senegaal, sabu tan haalii ko fayti e njeenaari. Sibu, ko go’o am nande hooreejo leydi ina furoo kiliifu potɗo nii, e yeeso aduna fof.
