Kapiteen jandinɗo cukko-kolonel ?
Biyeteeɗo Ibrahima Tarawele mo tolno galaŋ “kapiteen” loppitii laamu to Burkina Faso, ñalnde 30 siilto (settaambar) 2024. Hawri ko e Mawnde (Aljumaa).
CEDEAO, dental faggudu dowlaaji Afrik Hirnaange yahii...
Dokkirgol njeenaaje kawgel binndanɗe : ɗemɗe ngenndiije tawaama
Ko ngol waɗi ɗiɗmol ko Goomu ndariniingu rewindo jaayndeeji ene yuɓɓina kawgel, tawtina heen ɗemɗe Ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof. En paamii, hitaande fof ngel kawgel ene waɗetenoo, kono ko jaayndiyankooɓe haalooɓe...
Juutagol golle hakkunde Koppe DEBBO e ƁAMTAARE e Booñ Kanadanaajo wonande golle nokkuyankooje
Koppe DEBBO e ƁAMTAARE e Booñ Kanadanaajo wonande golle nokkuyankooje puɗɗiima gollondiral mum en ñalnde alet 20 jolal (noowammbar) 2022. Kewu nguu waɗi ko to leegal SAMIA he Nuwaasoot, he tawtoregol bismaaɓe...
Binnditagol naatooɓe ekkol
Binnditagol naatooɓe ekkol hikka waɗii caɗeele keewɗe, sabu laamu fellitde sukaaɓe naatooɓe ekkol mbinndittee tan ko he duɗe laamu. Duɗe keeriiɗe (ekkolaaji piriwee) e jinnaaɓe sukaaɓe mettinii no feewi he ndee feere. Ɗum...
Jiytal to leydi Siin : ɓarakke ɓooyɗe ko ɓuri duuɓi 440 miliyoŋ hitaande
Ngalɗoo jiytal ine addana annduɓe sikkitaade ko anndanoo, haa teeŋti to bannge no aadee ardi e no ƴellitorii haa yettii en hannde (Ganndal ƴellito). Wiɗtooɓe njiytii ɓarakke liɗɗi joginooɗi gable, guurnooɗi ko...
Hakkunde neɗɗo e ñuuñu, holi to goonga heedi ?
Duuɓi ujjunnaaje ko neɗɗo e ñuuñu koɗdi. Kono koddigal ngal ko ko Pulaar wiyata “ rogere kaangaaɗo, ɗiggataa yuppetaake ”. Ñuuñu ko tagoore jogiinde hakke wuurde e hisde. Jogii kadi hakke raddude. Ngam timminde...
Sammba Dooro Soh FƁPM suniima
Fooyre Ɓamtaare e denndaangal Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani, ine ndenndi sunaare e banndiraaɓe Sammba Dooro Soh, gootal e jagge FƁPM gidiiɗe. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, Yo Alla haarnu mo aljanna. Aamiin.
Ñaawoore waɗboniyaagal
He dumunna ɓennuɗo oo kala, ɓuri teskinde he dingiral politigi hee ko peeje kaaldigal e fannuuji keewɗi jotondirɗi he caɗeele leydi ndii : jaŋde leydi, leyɗeele ndema e waɗboniyaagal baɗnongal e kitaale...
Israayiil Jiytugol aññeere ɓooynde
Jiytugol aññeere ɓooynde, sibu ko he yonta firawna biyetenooɗo Ramses 2, laaminooɗo Misra hakkunde 1279 e 1213 ko adii jibineede Annabi Iisaa, mo laamu mum yanhnoo haa Kanaan (ine jeyaa heen Israayiil...
Nafoore ɓiyleydaagu
Anniyaaji moƴƴi pottitii tawi faandaare mum en ko wallitde ñawɓe roofolɓe woɗɗuɓe nokkuuji ɗo cafrirɗe ngoni, haa mbaawa loskude ñawu ɓalli mum en, tawi ina paabee e safaara no fotiri fof ....
Mbayniigu laamɗo-debbo Angalteer
Sahnga wirwirnde, debbo laamɗo, biyetenooɗo Elizabet, to leydi Anngalteer, ndeen yahii haa alaa ko heddii so wonaa ɓirnegol makko, ɓernde am hecciɗii e konngi cakkitiiɗi, ɗi mawɗo diine e laawol Iisaa oo...
Kaalden Goonga : So guppoowo aanii, tuuta e juuɗe mum
« So guppoowo aanii, tuuta e juuɗe mum ». Heen sahaaji neɗɗo ene aanda e hoyre mum, wona e waɗde ko addanta yimɓe yawaade ɗum. Walla nii ko addanta ɗum hutaade hoore mum. O...
