Ruwannda Mumto-leñol Tutsi Caggal warngooji, ñaawooje

Ruwannda : Mumto-leñol Tutsi en (3) : Caggal warngooji, ñaawooje

En njiyiino wonde warngooji mumti-leñol ɗii ndartii ko ñalnde 17 sulyee 1994, caggal nde FPR, e gardagol Pol Kagame, heɓti ko ɓuri heewde e leydi ndii. FPR ne, nder hare mum keɓtugol...
Sukaaɓe Fedde Fulɓe Itaali e hiirde pinal

Jubbannde e nguurndam Fedde Fulɓe Itali

Fedde Fulɓe Itali sosaa ko ñalnde 17 abril (seeɗto) 1993 to wuro Milaa, dowla Itali, e tawtoregol cate jeegom. Oon sahaa ende waɗi 639 tergal. Hannde, fedde ndee ina jogii 17 catal e...
Jalbol nder ngaanndi neɗɗo

Haawniinde : Jalɓol haa nder ngaanndi !

Ko ndeen haawniinde woni kadi ? Ndeen haawniinde ko doktoreeɓe tawii jalɓol mawngol nder ngaandi Ameriknaajo gooto jahroowo e duuɓi 42. Hol no ɓe nganndiri ɗum ? Ɓe nganndiri ɗum ko oon ina wondunoo e...
Binndol demngal berbeer en to maruk

Maruk : Tamasig naatii ekkol

Ɗemngal Tamasig (ɗemngal Berbeer en) laawɗinanooma e leydi Maruk e hitaande 2011 ; ngal laawɗinaa kadi to Alaseri e hitaande 2016. Jooni laamu Maruk yaaɓanii siynude ndeen feere, sibu ngu fellitii ɗemngal tamasig ngal...
yiite ummoraade dow

Yiite ummoraade dow : Siin woni ko e laawol

Neldude ujunnaaje ujunnaje satelit  hedde 36000 km dow koye men. Ɗiin satelitaaji ngona e yirlodaadi e leydi (so a ƴeewii ɗi cikkataa ko ɗi ndillataa), ɗi ngona e heɓɓaade cereeli naange, ɗi mbaɗta yiite...
Caɗeele Pulaar nder laylayti renndo

Kaɓirɗe kumpital kese : Reentaade ko saaktata

Aduna hannde oo, karallaagal to bannge kumpital ƴellitiima no feewi, haa teeŋti noon rewrude e telefonaaji ɗii. Ɗum weeɓtinii nguurndam, ñonngii jolɗe, fotndii ɗum en, haa ko maa mbiyaa yimɓe fof ngondi ɗo...
Daarti annabaaɓe

Tellinegol lahal ngam annabi iisaa (2)

Ndeen kanko nelaaɗo yahuud en ɓe leelii tan, ɓe pelliti naatde, ɓe naati ɓe tawi mo nder omo wondi toon e yummakko, nde ɓe njettii tan ɓe njani e dow annabi Iisaa...
Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Deftere « Diiñorɗe » : Fulo kelmeendi hiisiwal

E les laamu Abbaasid en, gannde ƴellitaama e kala fannuuji. Kono jaalal ɗeen gannde ko fulo gannde ƴellitanooɗo e ŋ­oral Mediteraanee, Geresnaaɓe ko mbinndunoo, Persenaaɓe ko mbaɗnoo, haa nih ko Enndonaaɓe ɓamtunoo...
Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Naatirde deftere “hiisiwal : diiñorɗe” ndee

Hiisiwal laatiima danki nganndineeje, tuggi gannde toppitiiɗe nguurndam (Guurɗiwal), haa e gannde toppitiiɗe fiyakuuji ɓakdi, lewñal, e kala jotondire baawɗe kewde e nder mumen, walla hakkunde mumen (Ɓalliwal), haa ara e gannde...
Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Deftere ɗimmere Muhammadu Faalil Sih : Gannde hiisiwe : diiñorɗe

Muhammadu Faalil Sih yaltinii deftere mum hiisiwal ɗimmere, caggal deftere makko adannde wiyetenoonde « Binndanɗe hiisiyankooje » ! Ndee deftere kadi, hono no adannde ndee nii, o winndi e mum ko ganndal hiisiwal luggal...
Sankaare Mbaay Mammadu Abda

Sankaare Mbaay Mammadu Abda

Innaa lillaahi wo innaa ileyhi raaji uuna ! Ko to Geno ummi-ɗen, ko to makko ndutto-ɗen ! Kala tagaaɗo maa meeɗ maayde. Mohamed Abdarahmane Mbaay ɓurɗo anndireede Mbaay  Mammadu Abda Mbaay, ruttiima...
Alasan Borti Jallo

Duwaawu sankaare Alasan Borti Jallo

Fooyre Ɓamtaare e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndaangal terɗe mum ina nduwanoo denndaangal Wuro Jowol Sahre, teeŋti e ɓesngu makko kaŋko Alasan Borti Jallo cankiiɗo oo, suddiiɓe makko, ɓiɓɓe makko,...