Gaswaani e Abdel Asiis

Suɓngo hooreleydaagu : Lomlomtondiral koninkooɓe

Ñalnde 22 suweŋ 2019, Muritaninaaɓe njatii e keewal suɓaade potɗo lomtaade Muhammed Abdel Asiis e gardagol leydi mum en. Woote ɗee mbaɗii e deeƴre, kono firtaani ɗe moƴƴii. Finnde mum, ko gila...
Woote hooreleydaagu 2019

Woote hooreleydaagu 2019 : Ko ɓe puɗɗii hunanaade on

Ñalnde 22 suwee 2019, Muritaninaaɓe ina poti suɓaade hooreejo leydi keso. Yimɓe njeegomo ina njogori fooɗondirde lefol laamu ngol. Hay so tawii ko ɓuri heewde e yimɓe cuɓirtoo neɗɗo ko sabu banndiraagal walla nafoore heeriinde, ittaataa ƴamooɓe...
Natal nokku oo

15 mars 1908 : Fiyannde Aali Yero Joop

Fiyannde Aali ko hare waɗnoonde ñalnde 15 mars 1908 hakkunde Aali Yero Joop e almudɓe mum bannge, e konu koloñaal Farayse e wallidiiɓe mum bannge goɗɗo oo, yeeso ɗo birooji Perfee Daŋana...

Ngootaagu ngenndi Muritani, kulhuli e yaakaare

Ɗumɗoo ko tiitoonde yeewtere Dental Jagge Muritaninaaje Gonɗe Caggal Leydi (Collectif des Cadres Mauritaniens Expatriés - CCME) yuɓɓini ɗoo e Nuwaasoot ñalnde alkamiisa 14 marse 2019, ngam faccirde miijo mum en ko...
Un petit Peul manifeste devant une pancarte arrêtons le génocide lors d'une manifestation à Bamako, le 30 juin 2018. Photo MICHELE CATTANI. AFP.

Ciftoren “warhoore leñol to Mali” : Hol ko fulɓe mbaɗi kadi?

Aset 23 mars 2019, to wuro Ogosagu to Mali, warkoyeeɓe ɗaccaani rewɓe e sukaaɓe saka sagataaɓe. 160 maayɗo ko famɗi fof, ko jiidaa e gaañiiɓe, cuuɗi, jawdi, nayeeɓe, sukaaɓe… alaa daɗɗo.
emmanuel-macron-et-giuseppe-conte-se-sont-croises-lors-du-g7-au-canada-ils-se-rencontreront-plus-longuement-ce-vendredi-a-paris.jpg

Hol aldunoo Farayse e Itali e darorɗe 2019 ?

Huunde haawniinde ! Punndi ruuyii hakkunde Farayse e keediiɗo mum Itaali. Alla e majjum mettude, Farayse nodditii, ñalnde 7 feebaiyee 2019 ndee, ammbasadeer mum to leydi Itaali, huunde...
Ɓalal humpito yeewtere ndee

Ñalnde 17 marse 2019, pelle pine teeŋtinii jaŋde ɗemɗe muuynaaɗe

Ñalnde alet 17 mars 2019, pelle pine 3, hono Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof e Fedde Ɓamtaare pinal e ɗemngal Soninke, e ballal Fonadh (Dental Pelle Daraniiɓe Jojjanɗe...
Natal hoohooɓe luulndo Muritani

Woote hooreleydaagu paaɗe : Hol to luulndo heedi ?

E lebbi ɓennuɗi ɗii, ko wiyetee luulndo koo nanondiriino e nder piɓondiral politigi, wonde ina foti ndaartude kanndidaa gooto tawa ko nanondiraaɗo, tawa ko laaɓtuɗo mo ummaaki e njuɓɓudi politigi laamiindi hannde...
Mammadu Hadi Bah

Holi Addi Bah ?

Addi Bah, lollirɗo Mammadu Haadi Bah,  ko pullo Ginenaajo, jibinaaɗo to Pelli-Fulayaaɓe to Gine Konaakiri ñalnde 25 desaambar 1916, cankiiɗo ñalnde 18 desaambar 1943 to Epinaal (Farayse). O angisinooma e konu...
Jaŋde empathie nder duɗe Danemark

Jaŋde to Danemark : ekkaade « yiɗande banndum ko yiɗani hoore mum »

Leyɗeele tati rewo Orop (Danemark, Suwed, Finlannde)  ina keewi limtaneede yeruuji moƴƴi to bannge jaŋde, ɓamtaare, njuɓɓudi renndo, weytaare ekn... Yeru, to Danemark jooni, ina waɗɗinaa e sukaaɓe yahrooɓe hakkunde duuɓi 6 e...
Fuccito mboorka Hawaay

Winndere men : Tanaaji 10 beeyooji

Hannde, so tanaaji ketɗi winndere men ina kaalee, hakkillaaji ngadotoo yahde ko e batte ɓeydagol nguleeki weeyo. Kono, e wiyde won ɓeen annduɓe, tanaaji goɗɗi ina ngoodi, baawɗi joopaade goodal winndere ndee e...
Image de migrants africains

Hol to Afriknaaɓe ɓuri heewde uujande ?

Maa wood wiyɓe jooni-jooni : « ko Orop ! » Fotde maɓɓe wiyde noon, sibu orpnaaɓe cukkii en noppi haa ko yimɓe cikkii wonde Afriknaaɓe so ummiima cuuɗi mum en tan ko to...