https://xft.voyamar.fr/images/JOAMMESS/1.jpeg

Hare hakkunde Ɗaaluuta e Jaaluuta (1)

  Nde geno lonngini Annabi mum Sam-uun e ciftingol ɓurngol mawnude - yo yamir Ɗaaluuta yo yah haɓoya e Jaaluuta Laamɗo Amaalek en, gonnooɗo to Baytil Magdis, Ɗaaluuta renndini konuuji mum ɓiɓɓe Israyiilnaaɓe, ko ina...
Kartal Fuuta Tooro. Ittaa ko e deftere "Florilège au jardin de l'histoire des Noirs Zuhur al Basatin"

Fuutaaji e keeri mum en

Hol no diiwanuuji Fuuta poti ? Fuutaaji ɗii ko nay (4) : - Fuuta Tooro ; - Fuuta kiiɗndi walla Kiinngi ;  - Fuuta Maasina e - Fuuta Jaloŋ. Tesko-ɗen noon ina woodi Fuuta Jeeri. Oon...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : Mande mbaylaten jaɓɓal ?

En kaliino ɗum ɗooyene, kono maa en kaaltu kadi sabu eɗen mbiya « gosoraaɗo seerataa e laawde ». Sikke alaa kay, ko en wosoraaɓe. Jaaynde wootere meeɗii yerondirde demokaraasii men oo e maynees.  Nde tawnoo, eɗen nganndi,...
Fuku bal

Kawgel fuku winndere : Fijirde walla njulaagu ?

Eɗen nganndunoo wonde fettooɓe bal njeyaa ko e ɓurɓe mawnude njoɓdi, hay sinno ko e duuɓi ɗi keewaani no feewi. Yeru njoɓdi pettoowo bal biyeteeɗo Neymaar oo, ko hedde miliyaaruuji tati pawɗi lewru kala...
IBK toɗɗitaama hooreejo leydi Mali

IBK toɗɗitaama hooreejo Mali

Ibrahim Bubakar Keytaa (« IBK ») toɗɗitaama ɗiɗmol hooreejo leydi Mali (67,17%). O fooɗondirtunoo ko e Sumeyla Siisee garɗo to woɗɗi caggal makko (32,83%), caliiɗo heɓtinde kawgu IBK, sibu jogaade wonde woote ɗee ina...
Juutagol eɓɓaande Manos1-10-2018

Jaŋde rewɓe e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani : Juutagol eɓɓaande Manos ɗimmere

Ñalnde 19 oktoobar 2018, FƁPM yuɓɓinii ɗo joɗnde mum ɗoo,kewu juutagol daawal ɗimmal eɓɓaande MANOS. Eɓɓaande ndee ko eɓɓaande jaŋde rewɓemawɓe e nder leeɗe jeegom nder Nuwaasoot (Arafat, Daar...

Kofi Annan sankiima

Kofi Annan, Gananaajo gonnooɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe hakkunde 1997 e 2006 oo,  maayii ñalnde aset 18 ut 2018. Kofi Annan jibinaa ko ñalnde 8 abriil 1938, o janngii to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Amerik...
Hiirde pinal fedde Daarorgal Yonta e Nuwaasoot

Darorgal Yonta e hiirde pulaagu

Daarorgal Yonta ko fedde pinal e jaŋde jibinaande e hitaande 2008, ñiiɓnde e Nuwaasoot. Ko ndeen fedde, e gardagol Abuu Aamadu Kan, yuɓɓinnoo jemma pulaagu ñalnde 20 morso 2018, tuggi waktu 17ɓo haa 23ɓo to...
Bouamatou

Laamu Muritani jooɗiima e kaalis Muhammed wul Buuamatu e wul Debbaag

Laamu Muritani fawii junngo mum e dow kaalis Muhammed wul Buuamatu e wul Debbaag. Kala ko ɓe njoginoo e bankeeji, ittaama waɗtaama e konte juɓɓule laamu. Ko ñaawoore yamiri ɗuum, hay so tawii eɗen...

Kawral Ngalluure Saŋe woni ko e jihaadi jaŋde

Fedde Kawral gure Ngalluure Saŋe (Commune de Sanghé) gonɗe e Nuwaasot njuɓɓinii yeewtere fattamlamre e nder Nuwaasot to dingiral pine biyetengal Galaksi (Galaxy) ñalnde 6 mee (duujal) 2018. Tiitoonde yeewtere ndee ko Nafoore jaŋde...
Ayaawo

Daartol annabeeɓe nayo : Yuusaa, Iliyaas, Ilyas’aa e Sam’uun (2)

Daartol annabi Ilyaas Hono biyateeɗo Kaaba El-ahbaari wiyi : nde Annabi Ilyaas jibinaa ndee, tawaama e mum annoore mawnde sanne, nde nganndu-ɗaa, ina waawi yaynaade fuɗnaange e hirnaange ! Ɗum firtaani noon annoore ndee wayi ko...
Kasooji Muritani e hooreejo leydi

Juulɗeele e yaafuyaaji hooreejo leydi

Kala nde juulde ari, hooreejo leydi oo ina yaafoo dummbanooɓe (sokanooɓe e kasooji), kono, ko ɓuri heewde heen, ko sokranooɓe bonanndeeji renndo. Hikka ne, e juulde koorka hee, o waɗii no o heewnoo waɗde,...