FONADH - hono dental pelle ngenndiije toppitiiɗe jojjanɗe aadee e Muritani – yuɓɓinii ñalɗi heblo tuggi ñande 12 haa ñande 17 lewru marse hitaande 2012 : to Bahbahɓe (12 haa 14/03/2012) : wonande jeyaaɓe Bahbahɓe e ummiiɓe Kayhayɗi, e to Rooso (15 haa 17/03/2012) : wonande jeyaaɓe Rooso e ummiiɓe Ɓoggee.

Lebbi 42 (capanɗe nay e ɗiɗi) walla mbiyen duuɓi tati e feccere ko Abdel Asiis heɓti laamu e juuɗe persidaa Siidi Wul Seek Abdallaahi. E seppo adano huunde e woownooɓe foɓɓande laamɓe arɓe kala njuɓɓinnoo ñalnde 7 ut 2008, Asiis wiyiino : “ma mi ñawndu caɗeele mon kala!”. E kampaañ mo o umminnoo tuggi ndeen haa nde o “toɗɗaa” e “woote kaawis”, o seeraani e wiyde wonde o ari ko haɓɗe e bonannde e bonnooɓe e artirde goonga. 

Alaa ko laatii e podooje

Muritaninaaɓe artiraaɓe, ɓooyii wullude mette mum en e hollitde anniya mum en yiɗde hollitde ɗeen mette. Ko ɗuum woni ko ɓe mbaɗi ñalnde 9 saawiyee 2012, sibu ɓe ceppii e mbeddaaji Nuwaasoot ngam ɗaɓɓude jooltugol hakkeeji maɓɓe. Ɓe njoofoyi ko to Asaambele Ngenndi, ngam ɗaɓɓude e laamu Muritani nde ɗooftotoo podooje mum e ko huninoo e nanondiral nanondiral hakkunde mum HCR e laamu Senegaal.

Bagboo, to woni e kasoo mum to wuro La Haye too, ina jaabondira e Abdullaay Wad, takkunooɗo mo, ñalnde 5 saawiyee, rokkude rebel Kaasamaas en kaɓirɗe. Wad haalnoo ɗum ko e RFI, kono Bagboo, kam fof e wonde e kasoo ina fadi ñaawoore, heɗiima haala Wad kaa.

Umaar Bah!  Umaar Mboyna  Bah !  Aali Mayram, ko nii tan njahru-ɗaa? A yahii, a haaltidaa, etee kadi ko a bayniiɗo mo artataa! Eskey, aduna dey ndeke wonaa giɗo, wonaa kadi jahdiiɗo duumotooɗo!

- Kono hol to ngoppu-ɗaa jinnaaɓe e ɓesngu ? Baaba Mboyna e neene Mayram, Baaba Ceerno, Baaba Alasan, Faati, Usmaan, Aliiw, Hapsatu, Mayram Bah, Yuusuf e heddiiɓe !

Musiɗɗo men Umar Bah Mboyna sankiima, hanki 8 marse 2012, caggal futuro. Ndee maayde peral, ko baasal mawngal wonande leñol ngol, sibu Umar Bah ko neɗɗo jarlitiiɗo wonnoo. Umar Bah ko tergal Goomu Kumpital FƁPM, tergal goomu winndooɓe Fooyre Ɓamtaare kadi.

Caggal koolol pinal pattamlamol baɗnongol e nder sahre Nuwaasot, laamorgo leydi Ndenndaandi Lislaamiyankeeri Muritani, tuggude e ñalnde 27 haa ñalnde 29 bowte hitaande 2011, hakkillaaji kuccani ko dowla Mali e wuro wiyeteende Tummbuktu, sahre haawniinde. Waɗnoo toon ko koolol pinal leñol Taamaashek-en walla mbiyen Tuwaareg-en, tuggude e ñalnde 12 haa ñalnde 14 lewru saawiyee (siilo) 2012.

Kawgel fuku ngenndiije Afrik, joofirii poolgu kippu Sammbi e dow kippuuji ɓurnooɗi yaakoreede. Ɓe kawrunoo e finaal hee ko e Koddiwaar, ɓe ndonkondiri haa waktu oo fof (90h) huuɓi, ɓe ndonkondiri e ɓeyde hee (30h), wattindoraa ko tiiruuji (8-7). Nde tawnoo ko Sammbi ɓuri lootaade hikka, ɓe kawi. 

Mbeɗe moolii Alla e Seyɗaane diddaaɗo, mbeɗe mooliimo ɗo golle ɗo,  ɗo  sifaa ɗo e ɗo menndeŋɗo. Mbeɗe moolii e welamma Alla, ummorde e tikkere makko. Mbeɗe moolorii Alla e moƴƴere makko nde, gah lepte makko. Mbeɗe moolii Alla e Alla. 1. E innde Allah; joom yurmeende huuɗtidinnde; joom yurmeende heeriinde. 2. Denndaangal jettooɗe fof ngoodani ko Alla, joom binnde, 3. Joom yurmeende huuɗtidinnde, joom yurmeende heeriinde, 4. Jeyɗo ñalawma njoɓdi! 

Yo Alla daɗndu Senegaal. Waɗi noon, ko gila Abdullaay Wad wiyi ina birga laamu tataɓol, Senegaalnaaɓe heewɓe ko saliiɓe, mbiyi ina potndi heen huunde fof, sibu e miijo maɓɓe, Doosɗe leydi Senegaal ndokkaani hay gooto waɗde manndaaji tati. Abdullaay Wad noon wiyi wonde oon sariya hiisaaki manndaa mum gadano oo, sibu o ƴettaa ko caggal nde o toɗɗaa gadanol, e hitaande 2001, nde njuuteendi manndaa artiranoo e duuɓi joy.

"Hoodere mawnde ñifii to Afrik worgo : Manndelaa wayniima

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa. "

Naatirde binndanɗe men e Nelson Manndelaa,
e kuɗol Bookara Aamadu Bah

2011 maayii, hoto mo yahdi heen. Eɗen nduttoo (ciftina) e huunde e kewuuji maantinɗi kewnooɗi e mayre.

Estoni, 01/01/11 : leydi mbiyeteendi Estoni naatnoondi e Dental Orop e hitaande 2004, naati kadi wertallo Oroo, woni leydi mum 17ɓiiri. Kayri woni leydi jeyanoondi e DentaSowiyet ngadiindi jeyeede e ngadental.

Ostoraali, 02/01/11, toɓooli doolnuɗi njani e fuɗnaange-rewo leydi ndii, mbonni gese e oogirɗe. Ko famɗi fof 35 neɗɗo maayii heen.