Bayyinaango : Ko faati he sariya kuccam jaŋde
Suudu sarɗi ɓenninii sariya kuccam jaŋde ngenndi ndii. He dow bismaango Jaagorgal Jaŋde ngenndi e mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde, Jokkorde pelle pinal pulaar, sooninke e wolof tawtoraama haa timmi joɗle diiwaaniyankooje...
Kaalden Goonga : Kala ko a aɗa waɗana leñol ngol, waɗir sabu Alla…
« Kala ko a aɗa waɗana leñol ngol, waɗir sabu Alla tan, mbaasaa ɗaminaande heen wune, walla walla jaareede. Anniyo ko a cakkaniiɗo maayɓe maa. Waasataa keɓaa baraaji ». Ko debbo gooto, dariiɗo dadiiɗo,...
Sariya kuccam jaŋde : Taƴe cuɓtaaɗe paatuɗe e ɗemɗe ɗee
Woni ɗoo ko huunde e taƴe cuɓtaaɗe he winndannde eɓɓaande sariya kuccam, hollitaande Diiso Toowngo Jaŋde (HCE walla mbiyen CNE) he lewru sulyee 2022.
TIITOONDE 2 : DONNGAL EKKOL...
Lappol pelle pinal ngam laawɗingol e janngirgol ɗemɗe ngenndiije
Tuggi 14 sulyee haa 28 sulyee 2022 jokkorde pelle pinal (Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM), Fedde Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS) e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof (APROLAWO)) yuɓɓinii lappol tuggan...
Ɓakdi ɓaleeri
Ɗum jeya ko e geɗe jiytaaɗe ɓurɗe teskeede hannde, tuugnaade e ganndal hiisawal e ɓalliwal ɓaartingal e ngeɗon pamaron, ɓakdi ndi jiydaani e ndi ngoow-ɗen ndii, ndi nganndu-ɗen ndii. Ndiin ɓakdi ina jogii...
Yoolayru gese Fori : yaakaare bonii
Ina teskee e diiwaan daande maayo, haa teeŋti noon e diiwaan Gorgol, gila sooño ngoo duumii, remooɓe kuccani demal maaro. Ɗoo he Kayahyɗi gese mawɗe mbaɗaama, ɗum woni PPG 1 e PPG...
Sariya kuccam jaŋde : Ko dañaa e ko roŋkaa
Ñalnde 25 sulyee 2022, Suudu sarɗi ngenndi jaɓii eɓɓaande sariya kuccam jaŋde, wontii hankadi sariya kuccam jaŋde. Hol ko ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof ndañi heen ?
Ko adii...
Cakkitgol mbayliigaaji potɗi waɗeede he eɓɓaande sariya kuccam (sulyee 2022)
Woni ko miijo pelle pinal cakkitnoo ngam moƴƴitingol eɓɓaande sariya ndee, nde neldaa to Diiso Jaŋde Ngenndi (CNE)
- To kuulal 55 (ko yowitii he jaŋde mawɓe), Jokkorde pelle...
HAPA yuɓɓinii heblo jaayndiyankaagal
HAPA, ko fedde ngenndiire huufnde jaayɗe leydi Moritani. Nde yuɓɓinii heblo yowitiingo he jaayndiyankaagal wonande gollotooɓe he ɗemɗe ngenndiije, e dow tiitoonde « JAAYƊE E FAAYIDAAGAL ƁIƁƁE LEYDI »
Heblo...
Fedde yimiyankaagal e haaliyankaagal ganni
« Jamma jamma, ɗaccaa ceeɗu ». Taw-mi ngol konngol ko e yimre Aamadu Sammba Demmbele, lollirɗo DAS. Won ko heewi ko waawi soomaade e maggol, kono miin kam, mboɗo waawi faamde heen tan «e...
Kuɗol kaŋŋe, ngommbudi njuumri
“ Maayreede moƴƴo ɓuri wuurdeede bonɗo ”. Ko ɗii konnguɗi tonngi kikiiɗe maanditaare ñalawma 11 lewru mee 2022, mo jaayndiyankooɓe Muritani, ɓaleeɓe heen e raneeɓe heen, cuɓtii ngam teddinde Abdullaay Siree BAH, yo yuurmeende Alla...
Kabaaru moƴƴo ummoraade dow : Wuddere laral Oson nana sukkoo
Oson ko edda henndu (gaas) taweteendu ko ɓuri heewde hakkunde kiloomeeteruuji 20 fayi 50, dow leydi. Ɗoon wiyetee laral oson. Ine jeyaa e nafooje maggal faddanaade en caafe Naange biyeteeɗe caafe UV (Ultra Violet),...
