Sariya kuccam jaŋde : Ko dañaa e ko roŋkaa
Ñalnde 25 sulyee 2022, Suudu sarɗi ngenndi jaɓii eɓɓaande sariya kuccam jaŋde, wontii hankadi sariya kuccam jaŋde. Hol ko ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof ndañi heen ?
Ko adii...
Cakkitgol mbayliigaaji potɗi waɗeede he eɓɓaande sariya kuccam (sulyee 2022)
Woni ko miijo pelle pinal cakkitnoo ngam moƴƴitingol eɓɓaande sariya ndee, nde neldaa to Diiso Jaŋde Ngenndi (CNE)
- To kuulal 55 (ko yowitii he jaŋde mawɓe), Jokkorde pelle...
HAPA yuɓɓinii heblo jaayndiyankaagal
HAPA, ko fedde ngenndiire huufnde jaayɗe leydi Moritani. Nde yuɓɓinii heblo yowitiingo he jaayndiyankaagal wonande gollotooɓe he ɗemɗe ngenndiije, e dow tiitoonde « JAAYƊE E FAAYIDAAGAL ƁIƁƁE LEYDI »
Heblo...
Fedde yimiyankaagal e haaliyankaagal ganni
« Jamma jamma, ɗaccaa ceeɗu ». Taw-mi ngol konngol ko e yimre Aamadu Sammba Demmbele, lollirɗo DAS. Won ko heewi ko waawi soomaade e maggol, kono miin kam, mboɗo waawi faamde heen tan «e...
Kuɗol kaŋŋe, ngommbudi njuumri
“ Maayreede moƴƴo ɓuri wuurdeede bonɗo ”. Ko ɗii konnguɗi tonngi kikiiɗe maanditaare ñalawma 11 lewru mee 2022, mo jaayndiyankooɓe Muritani, ɓaleeɓe heen e raneeɓe heen, cuɓtii ngam teddinde Abdullaay Siree BAH, yo yuurmeende Alla...
Kabaaru moƴƴo ummoraade dow : Wuddere laral Oson nana sukkoo
Oson ko edda henndu (gaas) taweteendu ko ɓuri heewde hakkunde kiloomeeteruuji 20 fayi 50, dow leydi. Ɗoon wiyetee laral oson. Ine jeyaa e nafooje maggal faddanaade en caafe Naange biyeteeɗe caafe UV (Ultra Violet),...
Kaaldigal : Mbar wontaani ƴiiwoonde saaynde ?
Mbele ko noon pot-ɗen hannde siforaade « kaaldigal ngenndi » urɓetenoo ngal oo dumunna fof, wonde wontii ƴiiwoonde saaynde, walla mbiyen tan ko e keneeli demminaare tan jeyanoo, kono ƴiiwoonde fadtanoonde ndee yettaaki tawo.
Heege jookii heyɗuɓe paayaani
Mbele ko mbaawka walla ko koongu saabii kaan ngonka ? Hakkunde ngoowka e ngonka mbele hakkilantaagal fotaani ɗoon wonde ?
2019 haa 2021 ko bone rewam mboros Koronaa o wonnoo bojji...
Mbaañ : Ñalɗi ciftorirɗi Mammadu Sammba Joob (Murtuɗo)
Sappo e goo lewru suwee 2009 haa sappo e goo lewru suwee 2022, waɗii duuɓi sappo e tati ko Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo ruttinoo e Joom mum. ko kanko wiynoo « jaambaaro...
Jarribagol naatnugol ɗemɗe ngenndiije e duɗe laamu to Senegaal e pergitte mum
Musidɓe tedduɓe, tawde jaŋde wonaa sara e nguurndam aadee, ko ɗuum waɗi yimɓe e laamuuji ceeraani e sakkude peeje no ngittaniri nde geɗal mayre, mbele ende toŋta ɓamtaare men.
Kabaruuji pefindaaɗi : Holi cooynanɗe wonande jaayndiyankooɓe
Ƴellitagol ɗeen karalleeje kese ɓeydii ko naatnude e jaayndiyankooɓe pitti, kabaruuji caakteteeɗi pentaaɗi ngam bonnitde neɗɗo, leñol walla fedde. Kabaaru wontii lottundu ɗo neɗɗo tolnii fof, lotta. Tuugnaade e ɗeen pergitte, jowitiiɗe...
Kaalden Goonga : Ɗemngal e ñiiƴe, ko hoɗdiiɓe ɓe ceerataa e sippirde
« Ɗemngal e ñiiƴe, ko hoɗdiiɓe ɓe ceerataa e sippirde, kono alaa heen fof jahoowo woppa keddiiɗo, so wonaa tawa jeyɗo ɗe oo iw e sago mum ». Eɗen keewi nande ngol konngol e...
