Ñaawoore warngo Tomaa Sankara
Ñalnde sappo-e-joy lewru oktobar 1987, yaakaare Afirik telɓinaama. Yasenta (Yacinthe) Kafando huuɓnii nelal Kompawore e Jendere e halifaaɓe mum en nder leydi Burkina Faso e boowal mum. Thomas Sankara tawaa ina woni...
Ko seerndi geec e fiiltiingo ?
Oɗon nganndunoo kam piiltiiɗe ine njogii ñalawma winndereejo ? Oon ñalawma ko 8 lewru suwee hitaande kala, baɗiraaɗo hirjinde yimɓe e kuutoragol moƴƴol maaje kaaɗɗe (geecuuji). Fartaŋŋe naamnaade hol ko seerndi “geec”...
Dental Dowlaaji Amerik (DDA) : Debbo ɓaleejo to Ñaawirde haaɗtirde
Debbo ameriknaajo, ɓaleejo iwdi Afrik, gidiiɗo naatde ñaawirde haaɗtirde DDA.
Ko huunde nde meeɗaa waɗde, heddotoonde he daartol. Ɗuum ko naatgol debbo ɓaleejo he Ñaawirde haaɗtirde leydi Amerik ñalnde...
Le Pen/Macron : Hol e maɓɓe mo Afriknaaɓe cuɓii ?
Fuutankooɓe keewi wiyde jatti mumen ko « Fuuta Kummba Yummen ». Waɗde ma a taw, ko ɗum saabii Usmaan Hammadi Joob yimiri doŋre men « Afrik Neenam, ummo koy yontii ». Ko ɗoon hannde njiɗ-ɗen arde....
Wolde Ikren : ko woni misil Sarmat
Ñalnde alarba 20 abril 2022, konu Riisi habrii lottugol misil mum fukeejo (misile ballistique), hakkunde doŋreejo (intercontinental) gadano, inniraaɗo « RS-28 Sarmat », mo haralleeɓe OTAN inniri kadi « Satan 2 ». Ko...
Kaaldigal / diisnondiral : Mbar loggitiima ?
Caggal ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi jaj-jajtingol, luulndo e waalaare laamu pellitii haŋkadi fuɗɗaade kaaldigal ngal ɓe nanondirnoo ko ina ɓura jooni hitaande. Ina jeyanoo e ko saabinoo ngol liiltugol, luulndo...
Porostaat : jiytal jaakoraangal
Jiytal mawngal waɗaama he ɗee balɗe, paatungal e cellal, ngal huunde e annduɓe kiisii ko waklitere. Annduɓe njiytii mbaktu (bakteri) jotondirngu e nguɗu (kaaseer) porostaat. Oo kabaaru ummorii ko e jaaynde Le...
Heblo Jaayndiyankooɓe ngam kuutoragol moƴƴol Lay-layti renndo
Gila laylayti renndo ngari, ene naɗti seerndude Jayndiyankooɓe e « aayniyankooɓe ». Kala koccuɗo kabaaru, ko o waawi wonde fof, e no o waawi siforaade fof, aaynoto, sara e aduna. Waɗa heen kulɓinooji, waɗa...
Hollitirde ÑOGGANNDE SILO HIISIWO
Caggal « Binndanɗe Hiisiyankooje » e « Gannde Hiisiwe », ndeeɗoo deftere woni deftere tataɓere nde Muhammadu Faalil Sih winndi en nder duuɓi joy, faatunde e hiisiwal. Ndeeɗoo « ÑOGGANNDE SILO HIISIWO »...
Diiño ngam laawɗingol ɗemɗe ngenndiije
OLAN, ko fedde (maa kaɓɓondiral) ngam laawɗingol ɗemɗe ngenndiije Moritani kala (Organisation pour l’officialisation des langues nationales). Ñalnde 15 seeɗto ( abiriil ) 2022, fedde ndee waɗii diiño yeeso Jaagordu Jaŋde ngenndiire...
Keerol rewo Muritani asooɓe kaŋŋe ngoofnaama
E nder lewru seeɗto (abril) nduu njangu waɗii ceɓtam rewo leydi Muritani, ɗo ndi heerondiri e Ndenndaandi Sahara bannge hirnaange. Laamu leydi Alseri joofiima feɗeendu, tuumi ko Maruk aayni piyanɗe e yimɓe...
Muritaninaaɓe waraaɓe to Mali
Muritani tuumii FAMA (konu Mali) warngooji ɓiɓɓe muritaninaaɓe. Ñalnde 8 mbooy (marsa), laamu Muritani yaltini bayyinaango hollitoowo konu Mali yooɓiima ɓiɓɓe muritaninaaɓe nder wertaango leydi Mali.
Ko ndeen laamu...
