Hollitirde ÑOGGANNDE SILO HIISIWO

1
805
Ñoggannde Sio Hiisiwo, caltiwo, kiɓɓiwo
Ñoggannde Sio Hiisiwo, caltiwo, kiɓɓiwo

Caggal « Binndanɗe Hiisiyankooje » e « Gannde Hiisiwe », ndeeɗoo deftere woni deftere tataɓere nde Muhammadu Faalil Sih winndi en nder duuɓi joy, faatunde e hiisiwal. Ndeeɗoo « ÑOGGANNDE SILO HIISIWO » ko deftere faatunde he hiisiwal toowngal, janngeteengal he nder duɗe jaaɓi-haaɗtirde, toɗɗingal jaŋde luggere hiisa caltiwa e kiɓɓiwa (calcul différentiel et intégral). Ine hasii, so hiisiwal haalaama, hakkillaaji miijoo ganndal ɓurngal luggiɗde e fortaade. Kono, hoto ngoɗɗoyen, sibu hiisiwal ine ɓallii nguurndam aadee no feewi, nde tawnoo alaa fannu nguurndam e sewlo mo soomaani ngal. Ɗum noon, ɓamtaare neɗɗo e renndooji hannde aaɓnotaako gaa gaa margol hiisiwal.

He nder heen, ngam huɓindaade ngal tigi-rigi, alaa e sago jaŋde maggal rewra e ɗemngal ngal neɗɗo ɓuri waawde, hono ɗemngal mum neeniwal. Ndeke, ndee deftere hesere kadi, winndiraa ko haa newnana haalooɓe Pulaar fof paamgol hiisiwal toowngal, huunde saɗtunde he nder ɗemngal koɗal wonande janngoowo oo. Hay gooto waawaa ɓetde nafoore defte Muhammadu Faalil Sih ɗiɗi gadane ɗee wonande, ko adii fof, ɗemngal Pulaar e ɗemɗe ngenndiije ɗee fof, sibu ɗum addanii yimɓe heewɓe faamde wonde hay ganndal hiisiwal toowngal ine waawi jannginireede ɗemngal Pulaar, sikkatnooɓe ganndal janngirtoo tan ko ɗemɗe tuubakooɓe, ko wayi no Farayse, walla Engele.

He ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde Muritani, juɓɓinanooɗi e oktoobar e noowammbar 2021, ɗee defte ngonaniino yahatnooɓe toon pelle pinal ɗee njogitaaje e njooɓaari timmundi, sibu ɗe mballitii ɓe famminde huunde e tawtoraaɓe ɓee, tolno golle baɗaaɗe he nder ɗemɗe ngenndiije ɗee, e kattangol majje tammbaade gannde ɗee fof, no arab nii, no Farayse nii. Jooni kadi, ndeeɗoo deftere ari ko teeŋtinde dallinannde laawɗingol e naattingol ɗemɗe ngenndiije he nder Tippule Nehdi e Jaŋde leydi ndii. Ko huunde hatojinanoonde sibu, ine jeyaa haa hannde e caɗeele men, famminde janngirnooɓe ɗemngal Farayse (e ko ɓuri teeŋtude), wonde ɗemɗe men ɗee ina mbaawi tigi roondanaade denndaangal gannde goodɗe ɗee. Mi waawaa noon waasde siftinde en wonde ko Booñ Winndereejo (banke moñnjaal) haali heen koo : « So sukaaɓe puɗɗoriima jaŋde he nder ɗemngal ngal paamata, ko ndeen ɓe ɓurata dañde ganndal, ko ndeen ɓe ɓurata waawde ɗemɗe goɗɗe, ko ndeen ɓe ɓurata ƴellitaade he nder fannuuji goɗɗi, ko wayi no hiisiwal e siyaas (nganndiwe), ko ndeen ɓe ɓurata hattande jokkude jaŋde maɓɓe, ko ndeen kadi ɓe keɓata jaŋde yahdunde e pinal maɓɓe kam e ngonka nokkuuji maɓɓe… » Ndeen jaŋde «  ine usta fereeje leydi ferotoo he almuudo kala, e nder ɗuum, ina addana leydi moƴƴinde kuutoragol ngaluuji mum haa waawa yaajtinde keɓagol nehdi e jaŋde moƴƴiri wonande sukaaɓe fof. »

Gaa gaa ballitgol dallinde kattanɗe ɗemɗe ɗee, faayiida ɗimmo ɗee defte ko kimmugol golle ɗee e koye mum en : hannde, so ɗemɗe ɗee pellitaama jannginireede hiisiwal he nder duɗe hakkundeeje walla jaaɓi-haaɗtirde, eɗen mbaawi wiyde, ko famɗi fof, feccere e golle ɗee waɗaama, haa teeŋti noon to bannge wiɗto e paggagol kelmeendi hiisiwal. Ndaa ɗee golle ɗe hay laamu ngootu heedaani en, ɗe hay laamu ngootu waawaa haɗde en waɗde, en potaani fadtirde ɗum en hay gooto, sibu ko geɗe ɗe mbaaw-ɗen waɗande koye men, sibu ko gannde gonɗe he ngaandiije men (koye men), ɗe paggi-ɗen. Keewgol defte binndaaɗe he ɗemngal ine jogii baɗte mawɗe he ƴellitaare ngaal ɗemngal. Ko dañande ngaal ɗemngal loowdi ñikloori janngooɓe sibu maa mbaaw faggaade heen ganndal. Tee so yollaama kadi he enternet, kuutoragol mum ɓuri kadi newaade e yaawde.

Kala ko neɗɗo ɗaɓɓiri yiylorde, ko wayi no « Ceerno Google », maa yaltinan ɗum he nder heltere leƴƴannde, soklaani likñitde defterɗi walla yiylaade hello, e sunnaade binndi ekn. Eɗen njogii annduɓe heewɓe e fannuuji gannde ɗee kala. So gooto fof winnduno ganndal mum he nder ɗemngal Pulaar, maa ɗuum ɓeydatno wallitde en famminde ɓe paamaani haa hannde ɓee, e suusnude laamuuji ɗii waɗde jaŋɗeele ɗee he nder ɗemɗe neeniije leyɗeele mum en. Muhammadu F. Sih rokkii ɗoo yimɓe ɓe nganndaano, fartaŋŋe humpitaade ganndal luggal he nder ɗemngal Pulaar, o rokkii anndunooɓe fartaŋŋe siftorde e luggiɗinaade he ngalɗoo ganndal. O dallinii kadi wonde, ɗemngal Pulaar ngal, nde tawnoo ko ɗemngal pelle, ina hattani, tee ine newii faccirirde miijanɗe hiisiwal. Ɗee defte tati ko waalaare timmunde he nder golle dallinannde ummanaande hannde ɗee !

Bookara Aamadu Bah

YOWRE 1

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.