Hooreejo leydi e Doosgal leydi

Hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis yuɓɓinii yeewtere mum jaaynde jamma alarba 22 ina jofi 23 marse 2017 to galle laamorɗo ɗoo. Ina raɓɓiɗi, o wiyi ko o noddoowo referaandoom e tuugnaade e...

Winndere men dañii duunde jeeɗaɓiire

Wiɗtooɓe ostaralinaaɓe mbiyi njiytii duunde hesere e nder Geec pasifiijo, bannge mum hirnaange worgo, tolnde Ostaraali. Ko ɓuri heewde e mayre woni ko e nder ndiyam, fotde 94%, woni e mayre njoorndi tan ko...

Afrik hirnaange : Idiiɓe hoɗde

Aadee en wonnooɓe e nokku oo e sahaa idii daartol puɗɗii jogaade koɗorde ñiiɓɗe ko nde puɗɗii waɗtude remde e nehde jawdi ndee, ɗum firti ko ñiiɓgol koɗorɗe ardi ko e jiytugol ndema e...

Tagopeeje 7 njiytaama saraaji koodel gootel

Annduɓe kuule asamaan njiytii saraaji hoodere dooɓaande yuɓɓo tagopeeje jeeɗiɗi potɗe e Leydi, tawi tati heen ina tuumaa waɗde maaje diƴƴe, ɗum noon nguurndam. Ko ɗum woni ko saaktaa e jaaynde Nature ñalnde alarba...

Daartol nguurndam Annabi Muusaa (6) : Jaltugol Muusaa Mudeyyana

Nde Annabi Muusaa mo (JKM) yalti, o yahi to leydi Mudeyyana, o mo yahatnoo tan, haa o tawi aynaaɓe ina njarna ndammiri e woyndu sukaaɓe rewɓe ɗiɗo ina ɗoon njooɗii ina njiɗi yarnude jawdi...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : “So Fuuta innaama…”

"Fuuta, so a innaama, ƴiiƴam lalla e ɓernde am, miijooji muusɗi koɗoo mi. Mi haamtoo, mi saɓɓitoo, mi miijoo hanki maa mo mi tawaaka. Hanki maa mo sahnga e sahngaaji, jammaaji e dingire, boombi...

Bempeƴƴe

En kaalii mooɓam, en cifiima ɗum, en njubbii e kuule dirtal mum. En kollii won e sifaaji caasam, en njoofiima won e faayidaaji mum. En kollii yeruuji gostol caasam. Won ko heddii, ko eggol...

Kawgel fuku koyɗe Afrik

CAF (Confédération africaine de football), hono Fedde Afrikeere fuku bal, sosaa ko e lewru suwee 1956. Nde  yuɓɓini kawgel gadanel to leydi Suudaan e feebariyee 1957. E oon sahaa ardinoo hilifaaɓe Suudaan ko gorko...

Njeenaaje hoore hitaande (2)

E wiyde jaaynde Mauriweb, won banndum hooreejo leydi oo rokkaa leydi, dokkal  panndungal e nder Tararsa. Ɓe mbiyi oon mooltii ko e sosiyatee toppitiiɗo ndema biyeteeɗo RIM Fruit Rooso. Jeyi RIM Fruits Rosso ko...

Kaawis : ko gooto e waajiiɓe ɓee kadi wonnoo

Demmba seydi Jallo ina wonndi e jom suudu mum. Demmba noon woni aada mum tan ko so finii, so woodii ko dañi,  totta jom suudu mum  yo fewju bottaari, kañum faya caali jakkaa,  ko...

Fiyakuuji ɓalliyankooji (3) : Caasam

Jooni ɓayde en paamii mooɓam e fiyakuuji mum, kaalen geɗal paayodinngal, mbiyen nii faayiida goodgol, hono CAASAM. Ko caasam feewnata, ko caasam bonnata. Caasam saabii dirtal, saabii dartal. Hay ko deeƴi, ko sewnde, nde...

OMS heɓtinii golle doktoor Baydi Buubu Loh

Diiso Siynoowo Njuɓɓudi Adunaari Cellal (OMS) njooɗinoongo ñalnde 1 feebariyee 2017 e batu mum 140ɓu to Geneef (Genève), rokkii porfeseer Baydi Buubu Loh njeenaari Fedde Amiraaji arab dentuɗi (Emirats arabes unis), ngam teddinde «...