Haayre Mbaar laawiima, lawii Laaw
Baaba Baal aroyi ko jamma, ñalnde 12 ndee tawi hoɗooɓe ɓee ngarii gila beetawe. O taƴtiri ko Kasga, caggal futuro. Ko ɗoon o tawi fotde 30 werlaa ena ndarii, ena padndii mo. Ena e arɓe jaɓɓaade mo, meer wuro ngoo hono Jeŋ Mammadu Abdullaay e aaleeɓe mum e yontaaɓe nokku oo. O joli, gaarawol jokkondiri, loocol punndi darii haa nder wuro Haayre Mbaar.
“Ngootaagu ngenndi, ngooroondi ɓamtaare huuɓtodinnde, duumiinde”
Hikka, ko Nuwaadibu suɓaa ngam wonde Laamorgo leydi ndii, ñalnde 28 Noofaambar 2015. Ene hawri e maanditaare Leydi men, woni 55 nde Muritani heɓi hoyre mum. Ko heewi yuɓɓinaama toon. Ene heen lammbaaji, magooji, daɗndo pucci e gelooɗi, e fannuuji coftal ɓalli goɗɗi.
Debbo añaan
Fotde 380 miliyoŋ ugiyya debbo nayeejo gooto ostarilinaajo waɗti ketton ketton hade mum maayde. Ko noon kadi o duppiri karneeji makko ngowaari baɗnooɗi ko ina tolnoo e kaalis mo o seeki oo. Yimɓe na kaawaa, mbele ko añande ronooɓe makko walla ko goɗɗum...
Ko e “Homo naledi” ummi-ɗen !
“Homo naledi” ko tagoore aadeere ɓooynde, nde anndanooka haa e oo sahaa. E tuugnaade e jiyte ƴiye baɗaaɗe ko sakkitii koo to Afrik worgo, ina sikkaa maa en ɓeydo faamde silsil tago aadee…
Conngi e Kerooje
Conngi ko jimɗi waañooɓe. Kerooje, keroole walla kerooɗe (fawii ko e ngaddinaaji haalooɓe) ko njimri raddooɓe. Tesko-ɗen wonde daddoowo e baañoowo ngonaa gootum, eɓe ceerti seeɗa.
Tibbooje Misra : geɗe tunnduɗe hakkillaaji
Ɓe cikkatnoo ko ɓe nganndidii geɗe tibbooje (Piraamidaaji / karamaaje), kono ɓe tawii ɓe nganndidaano ɗe, sibu, e wiɗtooji maɓɓe cakkitiiɗi kuutortooɗi ɓeto nguleeki, ɓe teskiima heen geɗe kaawniiɗe. Holi kamɓe ɓee?
Siin : leƴƴi, faggudu, karallaagal, jokkondire (jookere)
Siin ina heɓtini 56 leñol nder leydi ndii (leƴƴi keertinɗi to bannge pinal). Ina winndaa e doosɗe leydi ndii wonde « leƴƴi ɗii kala poti baɗɗiiɗe e hakkeeji ».
COP21 : nanondiral ngam daɗndude winndere
Batu Pari 2015 njowitiingu e baylagol ngonka weeyo jooɗii ko tuggi 30 noowammbar 2015 haa 11 desammbar 2015 to Pari. Kanngu woni Batu 21ɓu Jeyaaɓe e Nanondiral kuuɓtodinngal Fedde Ngenndiije jowitiingal e Mbayliigu Ngonka Weeyo (COP21). So tawii en mbiyiino « alaa ko dañaa e batu Kopenhag”, hannde eɗen mbiya “alaa ko dañaaka e batu Pari”.
Kaawisaaji funeeɓe kadi
Ngolɗoo ko to Inndo tiggu maayɗo yaltinaa e ɓalndu cukalel gorel jahrowel e duuɓi 4. Reedu maggel ina waɗno ƴuulde mawnde. Caggal muus reedu caɗtuɗo, ngel nawaa opitaal ñalnde altine 5 oktoobar. Ngel seekaa, baawɗe Alla, tawaa ko tiggu wonnoo e reedu maggel !
Jaŋde e ɓiɗɓe jannginooɓe
Duuɓi 12 ngelɗoo cukalel biyeteengel Maximilian, jeyangel to Siwis naatiri hitaande ɗiɗmere duɗal jaaɓi haaɗtirde Perpignan (UPVD), tee wonaa oon fannu fof, sibu ngel waɗata ko matematik e informatik. Walla so en njiɗii ɓeydaade faamde, ɗum wayi ko no heɓrude bakkaa duuɓi jeenay (9) nii.
Coñce : kerooje (2)
Ina heewi nde yimiyanke oo fuɗɗortoo asko mum, walla gorko mo o yiɗi yettude. So tawii ko noon yimiyanke oo heɓiri, o heewi ko addirde noon yimre ndee, walla tawa kanko e hoore makko fewji nde. Ko sifaa ɗoo e kerooje koo, ina woɗɗi wonde ɓurɗe welde e keddiiɗe ɗee.
Mahngo dowla Siin
Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal.