Sorimalee.jpeg

So haala ñawii, yo nanɗe cellu !

Goomu kaɓɓondiral loraaɓe e kewkewe 1989 e gardagol Huley Sal, winndii Muhammed Abdel Asiis, hooreejo leydi Muritani ɓataake ina hollita heen mettere mum nande mo, kanko e hoore makko omo wiya wonde “ɗeen caɗeele cafraama haa celli”. 

Decorations.jpg

Takkugol galaŋuuji

 Hono no o heewnoo waɗde hitaande kala, mawɗo leydi oo, ñaantii heewɓe e feeto hikka ngoo. Kono, « nana wonta aada, ñaantetee tan ko sehilaaɓe e banndiraaɓe ». 

Egypte3.jpg

Misra ɓooyɗo

Mbalndi Misra ɓooyɗo ko Afrik rewo, takko powle ɗiɗi maayo Niil ɗee fof, ɗo Misra hannde oo woni ɗoo tan. Misra ɓooyɗo foti jibineede ko hedde duuɓi 3000 ko idii Iisaa (hedde duuɓi 5 000 hannde). Misra ɓooyɗo heɓi kaaɗtudi mum ko e Laamaandi Kesiri, hade mum deestoraade seeɗa seeɗa. Konuuji leyɗe keewɗe njanii e mayri e ciltirɗi laamuuji firwawna en, joofɗi hedde duuɓi 30 ko idii Iisaa, nde Laamaandi Ruumaan en (Romains) keɓti leydi ndii, jiimi ɗum.

AysataTaalSal3.jpg

Ko ƴoog-ɗen e Aysata Taal Sal

En kuutoriima oo ɗoo fartaŋŋe fottitde e oo debbo dariiɗo biyateeɗo Aysata Taal Sal to Nuwaadibu, ngam heɓde e makko miijooji baawɗi laataade jaabawuuji naamne ɗe won e men keewi naamnaade tawi fayti ko e darnde makko e dawrugol Senegal, jokkondiral makko e dawriyankooɓe toon, kuccam makko, ekn…

Roger Job 9.jpg

Batte ɓeydagol nguleeki weeyo

Batte baylagol ngonka weeyo ina keewi no feewi. Won heen nii en puɗɗiima teskaade ɗum en. Kono, e tonngol, ɗeeɗoo batte ko heen njeyaa, hay so tawii en mbaawaa huɓindaaɗe ɗe kañje kala.

Dengue_Feso.jpg

Fotii, feso dennge dañaama !

No Alla waɗata, e tonngoode men yawtunde ndee tan, ina wiyaa heen wonde paawngal dennge alanaaka safaara, kono e daawal hakkunde ngal dinnge dañanaama feso. Sosiyatee peewnoowo leɗɗe biyeteeɗo Sanofi yaltinii feso wiyeteengo Dengvaxia, faddotoongo paawngal dennge.

prophete Souleymaan.jpg

Daartol Annabi Sileymaan ɓiyi Daawuuda

Innde Alla jom yurmeende aduna e wattannde. Caggal ɗuum, Alla toowɗo o wiyi : “Sileymaani ronii  Daawuuda wiyi eehey mon yimɓe min nganndi-naama haala ndiwri, min dokkaama huunde  fof  ngalɗoo geɗal ko ɗum ɓure peeñɗe”. simoore Mettelli, kaawise : 16

AzizStade.jpg

Codotooɗo …

E mawningol ñalngu jeytaare Muritani 2015, haala heewii. E nder kaan haala, jaaynde Le Calame winndii « Won ko feewaani e leydi men hee, sibu hay gooto woƴaaka laawol, woƴaaka sariya, woƴaaka doosɗe renndo. Hooreejo leydi oo dartinii fijo fuku bal caggal 63 hojom, sabu tan haaɓii. »

yeeso_jokkaango.jpg

Jokkere yeeso fof

Heewnoo jokkeede ko terɗe, kono hay yeeso ina jokkee (muultee). Pompiyee ameriknaajo muultanaama yeeso mum sumnoongo haa boni. 

Misra_tibooje.jpg

Leydi Misra

Ndenndaandi Arab Misra, walla e raɓɓiɗinaade Misra, ko leydi ndi ko ɓuri yaajde e mum jeyaa e Afrik rewo. Ko bannge fuɗnaange rewo oo tan woni e duungel Sinay, jeyaa e Asii. Ko heddii koo fof ko e Afrik woni. Misra hannde woni ko e nokku Misra ɓooyɗo oo. 

Gumdo_Paho.jpg

Gumɗo, paho, ganndo !

Oo suka debbo Ameriknaajo iwdi Eritere,  ko gumɗo, paho, kono ko ganndo. Ko o keedoowo (awokaa) karallo ko faati e hakkeeji siwil, tee o janngi ko e duɗal Duɗal jaaɓi haaɗtirde lollungal biyeteengal Harvard, ɓurngal moƴƴude jaŋde e winndere hee kala.

Ordures-entre-les-domiciles-et-autour-des-mosquees.JPG

Hol no hoɗɓe e Nuwaasot Cellirta?

Nuwaasot ko sahre lofiinde e mbooko lamɗam, hoɗnde koɗki nduumiiki e dow jinnde hakkunde jiibaaji gamotinɗi ɗo buubi caɓata, gilɗi ɓuñata, gila e bamɗi, beyi, baali, dawaaɗi, ulluɗi, gertooɗe e kankaleeje, jonne kedde ñameele, biifi haa e laalaaɗe werlaaji.