Won ko en keɓaano haalde e Alhajji Mahmuud Bah

0
106
El_Hadj_Mahmuud_Bah.jpg

E hitaande 1962, caggal caɗeele keewɗe, ɗe o dañdi e seernaaɓe Fuuta, Alhajji Mahmuud fayti ko to leydi Kameruun, nootaade e bismaango Aamadu Ahijoo, laaminooɗo leydi ndii e oon sahaa, ngam jokkoyde toon golle ɗe wonnoo e dow mumen. O woni e leydi ndii, o jaɓɓaa e mayri saɗne. Caggal mum, o woni e eɓɓude gollodaade e Njuɓɓudi Ngootaagu Afrik. Ko e oon sahaa o yiyondiri e Muktaar wul Daddah, gardinooɗo leydi Muritani caggal nde Aamadu Ahijoo itti wirnaawo hakkunde maɓɓe, newni kadi joɗnde hakkunde maɓɓe. Ko ɗoon Muktaar Wul Daddah ɗaɓɓiri mo nde o artata e Muritani ngam wallude ɗum tiiɗtinde jaŋde arab e nder leydi ndii. Alhajji Mahmuud Bah jaɓi, arti e Muritani. Ko ndeen o ƴettiti nguurndam neɗɗo laawɗuɗo e nder njuɓɓudi laamu Muritani tawi o yeebaaki nguurndam duɗe Al falaah e mahgol jumaaji e nder weertaango Afrik bannge hirnaange. O woni koroowo jaŋde arab fotde duuɓi ɗiɗi, tuggude e hitaande 1962 fayde e hitaande 1964. E ngaal daawal, o dañi fartaŋŋe ƴellitde ɗemngal arab e ɓamtude diine Lislaam haa heɓi nokku. Caggal ɗuum, laamu nguu yuurnitii, tawi golle ɗee pamɗirii mo, kanko Alhajji Mahmuud Bah, waɗti mo diisnondirɗo mawɗo leydi ndii, hono Muktaar Wul Daddah, ko fayti e jaŋde. Ɗuum, ko tuggude e hitaande 1964 fayde e 1978.

E dumunnaaji battindiiɗi e nguurndam makko ɗii, o daraniima ittude luure gonnooɗe hakkunde makko e won yimɓe e yaafnaade denndaangal pergitte ɗe o dañdanoo tuggude e nder ngenndi makko Fuuta Tooro haa to nder leydi Senegaal tawi saabinoo ɗum ko waasde faamondireede. E ɗo wattindii ɗoo, caggal njillu makko e leydi Abuu Dabi, nootoyaade bismaango laamɗo leydi ndii, Alhajji Mahmuud Bah renndinii denndaangal almuɓɓe mum e yoga e darodinooɓe e mum, rewɓe e worɓe, ñalnde 1 lewru siilo 1978 ngam jaarde ɗumen sabu darnde hiisnde nde ndarodinoo e makko, darnde haɓde e humambinnaagal, darnde riiwtude majjere haa e darnde yeynaade hakkillaaji niɓɓi. Balɗe tati caggal mum, oo ɗanniyanke mawɗo waɗi ɗanngal mawngal, cakkital ngal artetaake, ñalnde 4 lewru siilo 1978, ena yahra e duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e tati. O darii darnde Suleymaani Raasin Baal, kelnooɗo Muudo Hormo, itti ɓoggol kalfaandi e daaɗe fuutankooɓe. O darii darnde Abdul Qaadiri Kan mahnooɗo 33 jumaa gila Horkaƴere haa Dagana. O yaɓɓiti e felo Sayku Umarul Fuutiiyu Taal ƴettunooɗo fetel diine, haɓi e tuubakooɓe, holli aarabeeɓe teddungal Ɓaleejo haa njiyri gite mumen.

E nder nguurndam Alhajji Mahmuud Bah, hay so binndol ngol yaltinaani, ena laaɓi kam wonde geɗe tati ena laaɓti heen: fiɓnde, duwaaw e jaambaraagal. Ko ɗeeɗoo geɗe tati ngoni njoɓaari makko e njogitaari makko e kala nokku e kala ngonka. Kala wolde, nde o huccani, o waɗataa heen ɓerɗe ɗiɗi. Ko ɓernde wootere tan o jogotoo, ɓernde pellitɗo.

So en ƴeewrii mo to bannge fiɓnde, en tawat alaa mo o foti mawnude fiɓnde e dow laral leydi ndii. Tuggude nde o dañi ɗokkere, o fiɓi fiɓnde makko wonde so woodii hankadi o sifortee ko ganndo ɗokko kono wonaa gaynaako ɗokko, ndeen fiɓnde meeɗaani rostaade hay leƴƴannde haa ɗo o ruttii e joomiiko ɗoo. Pellital makko e yeeyde huunde e baali makko e yahde Weendu Boosoyaaɓe ngam waylude nguurndam aga, joom ngafeeji e dawnaaji, ganndunooɗo wiidooji e ƴarooji, goownooɗo laddeeji cukkuɗi, jeewɗi, wontude almuudo quraana, ñobbiiɗo haa ɗaati, ceertuɗo e kala tuuyo walla mbelemma fittaandu, newiiɗo, kofotooɗo e yeeso ceerno, ruttoo wuurta e njelaari tawa ena anndi won ɗo lahe ɓiraɗam, leele, pedane e kaaɗam leemondiri e dow kagguuji, sasaaji e bootuuji keewɗi lacciri njoorndi pawndiri, muña ɗaam nguurndam haa joofna, wonaa huunde weeɓnde e jahɗo haa fuɗɗii ƴoƴde. So en ndeftiima e laawol makko feewde Sahaal, ummaade e Weendu Boosoyaaɓe, rewi Duɗal Letwetaar sara Mudjeriyaa, fayi Shingiti haa yettii Tijikja to diiwaan Tagante maa en nganndu won ko o happani ko mawni, ko tiiɗi. Ngaalɗoon ganndal fof e wulleede, yonaani mo haa ko omo fiɓa yahde haa Makka, hakkunde tampere ɗanngal, caɗeele tumarankaagal, heege, ñawu e kolɗam, ko jiidaa njeeruuji taƴooɓe e ñannge ladde, ko pellital mawngal. Wonde mo funnaange fotde duuɓi 12, alaa ko o hiilnii so wonaa artirde ganndal dowrowal haa e ngenndi makko, ɗo o daasnoo mbootu, o mawni, e mbeddaaji ɗi o ñaaƴatnoo, ɗo o huurantenoo beeyni, so omo ƴaroo ngam anndinde wonde alaa ko jommbi guurɗo wonande moƴƴere walla bonannde, ko fiɓnde nde wonaa mo woni kala rokketee ɗum.

To bannge duwaaw, neɗɗo waawaa taƴtude ɗeeɗoo maaje caɗeele ɗe o taƴti, gila e caɗeele ɗanle ngam ɗaɓɓitere ganndal, peli won e seernaaɓe Fuuta e wondiiɓe mumen haa bile laamu noppi-boɗeeji e jagge mumen, maayo fof e wune mum tawi joom mum wondaani e duwaaw jaabaaɗo. Heewɓe etinooma rewde e laabi makko ɗii kono caggi ko e hakkunde yolnde, laatii ngabbii-keɓaani, ngarti-tawtaani.

Ko fayti e jaambaraagal Alhajji Mahmuud, sinno wonaano cuusal makko, njuɓɓudi Al falaah, yettotanooko ɗo yettii e duuɓi jawtuɗi ɗii. Alaa geɗe kaantare walla e biyaate bonɗe, ɗe o hollaaka, gila e haala haa e baɗe, ngam hulɓinde mo walla yamminde mo mbele omo woppa ko o yahata koo. Laamu tuubakooɓe e hiisde e mettude e makko, haɓɓere won e seernaaɓe Fuuta e saɗtude e tampinde mo, ndonkii dillinde ɓernde ndee saka haɗde mo yettaade toɓɓaaɗe makko.

Wonnoo faandaare makko ko haɓde e humambinnaagal e riiwde majjere haa njalta weertaango Afrik bannge hirnaange, juulɓe ɓee naŋtoo e diine ceniiɗo, ƴoogoowo e cewle sunna Nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum). Hay so Alhajji Mahmuud yettodaaki ɗeen paandaale 100%, a waɗii jeloode nde maaytataa e leƴƴi hirnaange Afrik, teeŋti e hakkunde Muritani, Senegaal e leydi Mali.

Kala baɗɗo ko heewɓe mbaɗaani, tawi ko e moƴƴere, maa dañ kadi ko heewɓe ndañaani e moƴƴere. Alhajji Mahmuud Bah mo Jowol Yowi-looɗe ko e ɓeen tigi jeyaa.

Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa