“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine e  Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum ... ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA. 

Pulaar.org | SAWRU sooti ina nodda yontannde saanga dabbunde, waalo ina hurnaa, jaangol ina wutta gila mutal haa puɗal naange. Sagataaɓe worɓe e boombi ko gese maa pale ñallata ina kiwa colli e ɗeeleeli, gerle e woylelaaji (cooji), ina ndeena baaɗi (juuta laaceeje) e girji (daɓɓi/bamdi ladde). So naange e hoore yonii, colli panii, kulle keddiiɗe ɗee ñallinii, ɓe payta ñallirki maɓɓe, so ko lekki ɓuuɓki maa caali,

Pulaar.org | Tuggi 22 haa 31 lewru mee 2014, Sifaa Hanki Pinal Hannde yuɓɓinii Lappol Hirjino fayde Diiwaan Gorgol e Diiwaan Gidimaka. Diiwaan heen fof ko gure ɗiɗi cuɓaa e mum ngam waɗde hirjino yowitiingo e REWINDO DEBBO COWIIƊO, kanum e DOKKIRGOL ƳIIƳAM.

Ɗii hirjinooji mbaɗaa ko e ballondiral e fedde adunaare wiyeteende FNUAP 

Occitannde adannde ko waawde jaggude : hono no Alla toowɗo o wiyri : “mi takkanii yurmeende koorka”. Ɗum woni ko to simoore ‘Mariyam’. Hol ko  firti jaggugol ? ko jaggude ɗemngal mum, jaggude yitere mum, reeno haalde ko boni e ndaarde ko fotaani ndaarde, walla haalde ko welaani nande, ɗum noon neɗɗo fuɗɗotoo  heen ko gila nde naange ummotoo faade e mutal naange, wonndude e anniya.

Pulaar.org - Diine | So koorka dariima, won ko koorɗo foti himmirande ko wonaa ɗoyngol ɓolol. Won ko njiy-ɗen e jumaaji e jamaaji so lewru koorka dariima ɗum feewaani ɗum yooɗaani : ko hol ɗum ? Ko hoorooɓe lelotooɓe e jamaaji tan ɗaanoo, ɓee paloo, ɓee cooroo, ɓee na kara, ɓee na kooƴa, ɓee na koyɗitoo. Tee ɗum fotaani wonde e jamaa sabu jamaa yiɗaa heen ko laaɓal, e softeende. Ɗaaniiɗo haa waɗti harde, oon kam seertii e laaɓal sabu so neɗɗo salliginiima, o leliima, ombo wonndi e sallige, o ɗaaniima ko juuti, 

Ñalnde alkamiisa 19 suwee 2014 Mboon rewo e worgo yettinii faandaare mum e ballal Alla, so fiilde jaaltaaɓe mum tufnde. Fiilaa ko Alasan Hammadi Mbooc ɗiɗaɓo ganndiraaɗo Maalik Cillo jibinaaɗo e hitaande 1942 ɗo Ŋorel, e tawtoreede Elimaan Mboon Mammadu Muusaa Sih e Jaaltaaɓe kolongal Umar Aamadu Mbooc e Jaagaraf Mboon Baydi Sammba Sih e Farba Paate Muusaa Mboh e Ceerno Barooɓe, Jaandoogu Ceerno Yaal e Jaalaade e Jaagorga e Joom Bañnje Bah, e Joom Bañnje Soh, e Jaaltaaɓe Puri e Elimaan Puri e Jaaltaaɓe

Pulaagu | Pulaar.org | O yahii, oo mawɗo jom "ARƊO AU COEUR DE LION"  (tiitoonde defetre o winndunoo). Ceerno Juulde Layya, Ganndo Afriki, laatinooɗo Ɗowoowo CELTHO 1977 haa 1997, tergal timmungal « Goomu UNESCO Anndeyankaagal ngam binndol Daartol Kuuɓtinngol Afrik ». Oo gorko newiiɗo, moƴƴo, jiɗɗo pinal mum e ɗemngal mum, mo tampataa, saŋkiima ñalnde 27 Juliyee 2014 to wuro Ñaamee (Niijeer), ko ɗoon o wirnaa ñalnde 28 nder "Cimetière Musulman de Niamey". Yo Geno yurmo mo yaafoo mo, yarna mo e beeli Kawsara .... aamiin.