Warngooji 1989 -1992 : Alaa ɗo yahnoo artii ɗo wonnoo
Babaaɓe kam fadaani haa laamu nguu ara mawninde toon 28 noowammburu, sabu, gila 2021 yonta sukaaɓe toon wondude e yummiraaɓe mum en, nde oon ñalawma arti fof, ndarii ko he mbeddaaji. Hikka...
Ñalɗi pottital goomu ngalu e ngartam ɓamtaare, jande, pinal e nehdi Njaay Saydu Aamadu.
Sosi ndee fedde ko debbo mo Horndolde biyeteeɗo Kajjata Hammadi Abuu Jeey, jooɗiiɗo to dowla Kanada.
Nde yuɓɓinii ñalɗi 2 pottital ñalnde 11 e 12 jolal 2022 he wuro...
Ŋawle udditii jumaa mum
Ŋawle e ŋaawaango, ŋaw dente buuli, dental maamaaje, wuro Muusaa Bukari Yero Edik Sammba e Teen, Ɓaarga e cammalle, Kippee e suudu baawe, sabbundu ŋaakoote, Koyli Sanaa e falo taano Jarno udditii...
wooteeji kuccanaama
Caggal nde cifi-ɗen e tonngooɗe men ɓennuɗe ɗee, wonde kaaldigal ngenndi jaakoranoongal ngal wontii « ƴiiwoonde saaynde », oɗon nganndi Jaagorgal laamu kalfinaangal geɗe nder leydi e wellitaare juɓɓule noddiino luulndo he batu,...
Kapiteen jandinɗo cukko-kolonel ?
Biyeteeɗo Ibrahima Tarawele mo tolno galaŋ “kapiteen” loppitii laamu to Burkina Faso, ñalnde 30 siilto (settaambar) 2024. Hawri ko e Mawnde (Aljumaa).
CEDEAO, dental faggudu dowlaaji Afrik Hirnaange yahii...
Dokkirgol njeenaaje kawgel binndanɗe : ɗemɗe ngenndiije tawaama
Ko ngol waɗi ɗiɗmol ko Goomu ndariniingu rewindo jaayndeeji ene yuɓɓina kawgel, tawtina heen ɗemɗe Ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof. En paamii, hitaande fof ngel kawgel ene waɗetenoo, kono ko jaayndiyankooɓe haalooɓe...
Juutagol golle hakkunde Koppe DEBBO e ƁAMTAARE e Booñ Kanadanaajo wonande golle nokkuyankooje
Koppe DEBBO e ƁAMTAARE e Booñ Kanadanaajo wonande golle nokkuyankooje puɗɗiima gollondiral mum en ñalnde alet 20 jolal (noowammbar) 2022. Kewu nguu waɗi ko to leegal SAMIA he Nuwaasoot, he tawtoregol bismaaɓe...
Binnditagol naatooɓe ekkol
Binnditagol naatooɓe ekkol hikka waɗii caɗeele keewɗe, sabu laamu fellitde sukaaɓe naatooɓe ekkol mbinndittee tan ko he duɗe laamu. Duɗe keeriiɗe (ekkolaaji piriwee) e jinnaaɓe sukaaɓe mettinii no feewi he ndee feere. Ɗum...
Jiytal to leydi Siin : ɓarakke ɓooyɗe ko ɓuri duuɓi 440 miliyoŋ hitaande
Ngalɗoo jiytal ine addana annduɓe sikkitaade ko anndanoo, haa teeŋti to bannge no aadee ardi e no ƴellitorii haa yettii en hannde (Ganndal ƴellito). Wiɗtooɓe njiytii ɓarakke liɗɗi joginooɗi gable, guurnooɗi ko...
Hakkunde neɗɗo e ñuuñu, holi to goonga heedi ?
Duuɓi ujjunnaaje ko neɗɗo e ñuuñu koɗdi. Kono koddigal ngal ko ko Pulaar wiyata “ rogere kaangaaɗo, ɗiggataa yuppetaake ”. Ñuuñu ko tagoore jogiinde hakke wuurde e hisde. Jogii kadi hakke raddude. Ngam timminde...
Sammba Dooro Soh FƁPM suniima
Fooyre Ɓamtaare e denndaangal Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani, ine ndenndi sunaare e banndiraaɓe Sammba Dooro Soh, gootal e jagge FƁPM gidiiɗe. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, Yo Alla haarnu mo aljanna. Aamiin.
Ñaawoore waɗboniyaagal
He dumunna ɓennuɗo oo kala, ɓuri teskinde he dingiral politigi hee ko peeje kaaldigal e fannuuji keewɗi jotondirɗi he caɗeele leydi ndii : jaŋde leydi, leyɗeele ndema e waɗboniyaagal baɗnongal e kitaale...
