Mbayniigu laamɗo-debbo Angalteer
Sahnga wirwirnde, debbo laamɗo, biyetenooɗo Elizabet, to leydi Anngalteer, ndeen yahii haa alaa ko heddii so wonaa ɓirnegol makko, ɓernde am hecciɗii e konngi cakkitiiɗi, ɗi mawɗo diine e laawol Iisaa oo...
Kaalden Goonga : So guppoowo aanii, tuuta e juuɗe mum
« So guppoowo aanii, tuuta e juuɗe mum ». Heen sahaaji neɗɗo ene aanda e hoyre mum, wona e waɗde ko addanta yimɓe yawaade ɗum. Walla nii ko addanta ɗum hutaade hoore mum. O...
Coñal Niiwnorgal James Webb
Niiwnorgal James Web ƴettii natal Tageefo ɓurngal luggiɗde (ɓooyde) ! Kanngal woni natal les-boɗewol ɓurngal luggiɗde, natal tageefo ngal hono mum meeɗaa ƴetteede, kollitoowal jiiryiire gidiiɗe jibineede caggal Dulɓitere Mawnde, fotde 13...
Kayhayɗi : Toɓo heewngo doole
Ñalnde jofnde alkamiisa 18 juko (ut) 2022, toɓooli keewɗi doole njuppii he wuro Kayhayɗi. ƴiiwoonde adiinde ndee fuɗɗii ko hedde waktu ɗiɗaɓo jamma, waali wisde haa hedde jammaaji gadani, caggal ɗum ƴiiwoole ɗiɗi...
Kaalden Goonga : lesɗinde banndum ɓamtataa, tee mawninde hono mum lesɗintaa
Waawi muuɗde njoorndi ko mo hunuko ɓuloowo. Kono tan, ene moƴƴi ngannden, tuutaaɗe ɓole muuɗaani njoorndi ndi soofnaaka. Tawde noon Pulaar wiyi « ko ɓiɓɓe yumma tan mbaawi haaldude ko fayti e cukuñaagu...
Lappol pelle pinal e ngootaagu ngenndi
Ine jeyaa he dallillaaji dallinannde pelle pinal ɗee, hollitde wonde janngingol ɗemɗe ngenndiije ɗee maa wallit ngootaagu ngenndi ndii, sibu suka muritaninaajo kala maa janngu ɗemngal goɗɗo oo, ɗemngal gooto haali fof...
James Web : Natal pattamlamal Jupiteer
Caggal nate gadane ɗe niiwnorgal James Webb ƴetti, caaktaaɗe he lewru sulyee 2022, Nasa saaktii, ñalnde altine 22 ut (juko) 2022 natal kollitoowal tagofeere ɓurnde mawnude he yuɓɓo naange ndee, hono tagofeere...
Huunde e Ɓure Ɓiyleydaagu
Pulaar ene wiya, « ko mawɓe ngoni alluuje sukaaɓe ». E kaa haala, ene faamee tan wonde sukaaɓe ñeemtinta ko mawɓe. Saabii ɗum noon, ko joorngal anndande keccal, tawi keccal anndaa ko yoorni joorngal. ...
Hol ko kewata so wolde nikleyeer waɗii ?
Neɗɗo kam seerataa he waɗde taawilaaji, haa teeŋti nde won ɗeen maale ñikli ngaanndi mum. Addi ngal naamnal ko ko addi wolde Riisi-Ikren koo, yantude e haala Waladimiir Putin hooreejo leydi Riisi....
Cellal : pomaate biltinooje ŋorñoŋorñooɗe keeci
Kabaaru belɗo, haa teeŋti wonande wonduɓe e keeceeje muusooje, ɓe mbeɗon ƴiyon noori keeceeje mum en ndoostii, haa doktoreeɓe cikki kon ngontaa feewtu. Annduɓe njiytii feere biltingol kon.
Ɓe...
Sala mbeeya njiiloowa
Siin, leydi mahaaɗe ɓujeeje, kaawniiɗe. Siin kadi ine anndiraa mahaaɗe diiñorɗe ɓujeeje. Aasiñoori leydi ndii ngoni ko e wortaade ndii mahdi kaawiseeri, hono sala ɓurka hulɓinaade e haawnaade he winndere ndee. Hol...
Haayre Golleere sompii Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM)
Lappol pelle pinal Muritani ngam semmbinde dallinannde ɗemɗe ngenndiije ɗe njuɓɓini, wonanii ɓesngu Haayre Golleere fartaŋŋe mawɗo sosde heen Fedde Ɓamtaare Pulaar Catal Haayre Golleere. Hade ɗiin lappi yuɓɓineede, wuro ngoo ɓooyii...
