Yiɗ leñol maa, kono woto añ ngol goɗɗo
Kono, holi no ɓe kaɓirtee ? Mbele ko duko, mbele ko ƴattooje, mbele ko tooñde walla nii añde leƴƴi goɗɗi ? Mbiy-ɗen ko alaa e ɗii laabi fof potngol huutoreede.
Annduɓe ene mbiya “jiɗɗo naneede e manteede,...
Muritani e CEDEAO ciifondirii « nanondiral gollondiral » : Hay seeɗa ɓuri hay huunde !
Ɗo yahanoo artaa fof, Muritani siifondirii e CEDEAO nanondiral gollondiral ñalnde alarba 9 ut 2017, to Lome (Togo). Nanondiral ngal ɓuri toɗɗaade ko wellitde yah-ngartaa yimɓe e jawdi.
Siifi nanondiral ngal, wonande CEDEAO ko jaagorgal...
Muritani e « gabesi » : ngardiigu ndummbungu
E oorngal (kampaañ) woote ɓennuɗe ɗee, mawɗo leydi oo, e cili keewɗi, ngam dallinde pirtugol senaa, takkii senaa oo wonde « sabbundu muuɗnugol ». Ɓeen ne njaabtiima mo, mbiyi mo “ wonaa kañum en kuufi...
Gellaay Aali Faal nder coñce Pulaar
E kuɗol Ibraahiima Muttaar Saar (yeewtere nde o waɗnoo e hitaande 1983 to peŋgal Sammba Baydi, catal FƁPM Nuwaasoot Ndee yeewtere heɓiino kadi yaltineede e emisiyoŋ Fedde Ɓamtaare Pulaar to Rajo Muritani ñalnde 20/12/1989.
Eɗen njetta...
Woote referaandoom Muritani : Fedde ngenndiije dentuɗe ine faayi !
Koolaaɗo kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG. D), hono ko anndiraa ONU, ɗaɓii e Muritaninaaɓe kala, wonɓe e laamu e luulndiiɓe, nde njiylantoo luure gonɗe hakkunde mum en ɗee safaara jamyamo. Ɗumɗoon ko caggal woote...
Woote referaandoom Muritani : Fedde ngenndiije dentuɗe ine faayi !
Koolaaɗo kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe (F.NG. D), hono ko anndiraa ONU, ɗaɓii e Muritaninaaɓe kala, wonɓe e laamu e luulndiiɓe, nde njiylantoo luure gonɗe hakkunde mum en ɗee safaara jamyamo. Ɗumɗoon ko caggal woote...
Woote 5 ut : “artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo !”
E binndanɗe men ɓennuɗe en mberliima naamnal mbele oo referaandom maa waɗ walla waɗataa, fawaade e dikkondiral baɗɗongal hakkunde laamu wul Abdul Ajiiju e luulndo Moritani inniraango Goomu njeetato (G8), ndenndinngu FNDU e partiiji...
Debbo ganndo sankiima
O wiyetenoo ko Maryam Mirzakhani. Kanko woni debbo gidiiɗo e winndere hee rokkeede njeenaari hiisiwal (ganndal hiisa) mbiyeteendi “Galaŋ Fields”. O sankii ko to Dental Dowlaaji Amerik. Saabii maayde makko ko nguɗu (kaaseer). O...
Laamu Mosi en
Laamuuji Mosi en gadani puɗɗii ñiɓaade ko e leydi Burkinaa hannde ndii, hedde teeminannde XIɓiire walla XIIɓiire, ko wayi no Gurma, Mampurusi, Dogommba, Yatennga, laamu Busuma e laamu Wagadugu. Ko nguuɗoo cakkitiingu ɓuri ɗi...
Haayre buɓɓaade e leydi ? Annduɓe ngoni ko e peeje
Haayre weeyo mawnde ina inniraa Didymos B ina hulanaa buɓɓaade e Leydi men hee ɗoo e duuɓi garooji ɗii. Ko goonga nii enen aadee en, haa teeŋti noon e annduɓe ko faati e weeyo,...
KAALDEN GOONGA : haaldude addi nanondirde
Ko haaldude addi nanondirde, ko nanondire addata gittondiral kumpa. Tee kala ɗo kumpa hakkunde yimɓe ittaa, ene hasii ɓamtaare newoo. Sikke alaa kay, ene anndaa, leñol fulɓe, woni heen ko yimɓe ƴoƴɓe, annduɓe, finɓe. ...
Caɗeele feggere Sileymaani ɓiyi Daawuuda
Hono wahaab bun Manmbahi wiyi : “laatiima Sileymaani ɓiyi Daawuuda ina joginoo feggere e feɗeendu mum. Waɗi mudda gooto omo yiɗi yahde omo yaltoya, o ɓoorti feggere ndee, o halfini ɗum ɓiɗɗo debbo gooto jooɗɗo, nde...
