Ɓeen, ko holi ɓeen? Ko jom ngaluuji waɗnooɓe jawɗeele mum en e darnugol telewisiyoŋ biyetenooɗo SAHEL TV. Ooɗoo telewisiyoŋ jeyaa ko e telewisiyoŋaaji jaambureeji ɗi HAPA (Njuɓɓudi toowndi taƴndi sañ, toppitiindi jaayɗe e nan-njiyaa) rokki yamiroore yoo njaaynu e nder leydi Moritani. Caggal lebbi tati ko oon telewisiyoŋ fuɗɗii jaaynude e nder leydi hee, ɓeen jom ngaluuji en (ɓurɓe heen doolnude ɓee, ko koreeji mawɗo leydi ndii) ndartini juuɗe mum en, natti rokkude telewisiyoŋ oo 

Helmere leñol ndee ena heewi firooji:

Won wiyɓe : Leñol ko denndaangal yimɓe jiiduɓe asli e asko, pinal, daartol,  diine, dawrugol e edda nguru ɓanndu. Eɓe mbaawi wonde e leydi ngootiri walla e nokku gooto, eɓe mbaawi kadi, haa hannde, saraade e leyɗeele keewɗe walla e nokkuuji keewɗi, yeru: Leñol Fulɓe.
Won yahruɓe: Leñol ko denndaangal yimɓe wuurduɓe e leydi ngootiri tawi eɓe ndenndi pinal walla aada walla haa hannde tawi ko ɓe naŋtodiiɓe, kamɓe kala, e ginol njuɓɓudi laamu gootol. 

Hooreejo leydi Misra, hono Muhammed Mursi, yaafiima senerooji joginooɗi laamu leydi ndii gila Hosni Mubaarak riiwaa heen. Nii woni o nawi Huseynu Tantaawi, gonooɗo kalifu Ndeenka leydi, kam e Sami Annaan, gardinooɗo konu leydi ndii, alteret. Ɓeeɗoo noon ina keewnoo toon doole no feewi, tee, gila 1952, ko koninkooɓe ngoni toon e laamu. Ina gasa tawa Mursi woni ko e arditaade, hoto ko heɓtii Muritani e Turki koo, ɗo koninkooɓe njattinii calii woɗɗitaade laamu koo, heɓtaade Misra.

E nder duuɓi tati cakkitiiɗi ɗii, seppooji mbaɗii to Mederdra, Maktaa Lasaar, Geeru, Kiifa, Tintaan, Jigenni, Fasaala e nokkuuji goɗɗi leydi ndii ngam ɗaɓɓude heɓde kuuraa walla ndiyam walla ustugol coodguuli geɗe nguura ekn…

• Seppooji ɓesngu

Yeru, ñalnde 5 abriil 2012 wuro Muktaa Lasaarnaaɓe mbaɗii diiño ngam ɗaɓɓude ndiyam. Polis yani e maɓɓe, sari ɓe, jaggi e maɓɓe yimɓe 19.

Abuu Ac, gonnooɗo hooreejo catal Likseyba Gorgol tuggi 1980 haa 1994, hooreejo teddungal catal ngal gila ndeen haa jooni, ruttiima e joom mum e subaka hannde 3/10/12 ɗoo e Nuwaasoot. O wirnoytee ko Likseyba, Gorgol.

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ina nduwanoo denndanngal banndiraaɓe haa arti noon e ɓesngu makko kam e terɗe Fedde ndee. Yo Alla lomtinan en ngalɗoo baasal mawngal. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo. Aamiin ! انا لله وانا اليه راجعون

O ɗanniima laabi 38, o taccii yolnde tolniinde e 307 139 km, so renndinaama, o waɗii balɗe 17 e waktu  e hojomaaji 12 e nder weeyo (diwooje), o waalii ladde balɗe 91. Waɗi ngoo wiɗto ko lowre internet wiyeteende « Alakhbar ». Wiɗto ngoo bayyinaa ko ñalnde  11 ut 2012, waktu 16ɓo ina fawi hojom gooto.

E nder kewuuji jowitiiɗi e gure ganni, walla e jeewte tele, haa arti noon e emisiyoŋ biyeteeɗo « Aaraf waɗanak» (anndu leydi maa) mo tele keeriiɗo keɓtinaaɗo ko ɓooyaani yuɓɓinta, mi teskiima bannge no woorunoo e daartol Muritani ko ko mumaa walla dottaa. E nder ɗeen jeewte alaa fof ɗo daartol goonga goonga koɗki leydi ndii hollittee. Ko ɗuum waɗi ɓernde am deeƴataa so wonaa mi adda ballal am e ngol daartol, ballal ƴoogngal ko ɓuri teeŋtude e golle porfeseer daartol lolluɗo, hono Umar Kan mo iwdi mum woni wuro Daw wonngo e nder departemaa Magaama, e nder deftere mum tiitoriinde : njiimaandi fulɓe ngadanndi e dow Fuuta Tooro, tuggi Koli Tengella haa Almaami Abdul.

Abdallaahi Senusi ko Libinaajo, keynum Kaddaafi, gooto e ɓurnooɓe ɓallaade mo. E kitaale 1980, kanko wonnoo kalfinaaɗo kisal ndernderal leydi Libi. Oon sahaa luulndiiɓe heewɓe mbaraama e kasooji leydi ndii. E hitaande 2002 Kaddaafi halfini mo gardagol sarwisaaji sirlu koninkaagu. E hitaande 1999 Farayse ñaawii mo (tawi o tawaaka) sabu makko yooɓtoreede jeyeede e yandinnooɓe ndiwoowa DC-10 UTA ɗo 170 neɗɗo mbaasnoo pittaali mum en. E wiyde luulndiiɓe laamu Kaddaafi,

So tawiino, no ɗemngal Farayse wiyrata nii « la promesse est une dette» (fodoore ko ñamaande), tawatnoo, e wiyde jaaynde Le Calame, e kuɗol Siidi wul Kowri, ko « Persidaa Muritani e laamu mum ndañii heen ko foti e leeɓi hoore heewde. Sibu, podooje maɓɓe ko noon mbayi heewde ».

« Tawatnoo, e nduuɗoo lewru ut 2012 ngon-ɗen nduu, otel Khayma nattii wonde huɓeere ɓurnde toowde e Nuwaasoot,

Hono no o heewnoo waɗde hitaande kala, hooreejo leydi ndii, Muhammed Abdel Asiis, waɗii yeewtere mawnde, yaltinaande e tele e rajo, ngam mawninde ñalnde fiilanoo hooreejo leydi, so 6 ut 2009. Eɗen ciftina tan o heɓtunoo laamu kadi ko ñalnde 6 ut 2008. E nder ndeen yeewtere, o heɓii hollitde ko o gollii gila ndeen, jaaynooɓe kadi njettinii mo naamne mum en, o jaabtii ɗe, woodi kadi rokkaaɓe konngol kaali miijooji mum en.

"Hay gommbal ɓe palaani heen !" Ko tiitoonde winndannde jogornde yaltude e Fooyre Ɓamtaare tŋ 103 (maayirɗe settaambar 2012), yowitiinde e dartingol golle Sahel TV, gooto e teleeji keɓnooɗi yamiroore ɗii. Ɗum dey woni « taaɓaaki fukkii ». Tele oo ko fuɗɗii golle koo ɓooyaani. Kono gila o fuɗɗii, yimɓe fof ina kawri ko kanko fof ɓuri hollitde mbaadi Muritani tigi-rigi, sibu leƴƴi leydi ndii fof, e ɗemɗe mum en, ina ndañi heen geɗal ngal meeɗaa dañde e tele ngenndi oo, walla e teleeji goɗɗi, ko nanndi e Chingiti TV,

Dakar, 23 août (APS) -L’historien égyptologue, le professeur Aboubacry Moussa Lam de l’université Cheikh Anta Diop de Dakar, ne se lasse pas de rechercher les origines des Peuls en proposant récemment un ouvrage, écrit en pulaar, intitulé ‘’Fulbe gila Héli-e-Yooyo haa Fuuta-Tooro’’ (Les Peuls de Héli et Yoyo au Fouta Toro), fruit de ses recherches, coédité par les Presses universitaires de Dakar et les Editions Papyrus Afrique.

L’origine des Peuls a été une préoccupation de nombreux chercheurs. Qu’ils soient Européens ou Africains, chacun y est allé avec sa thèse. Ainsi le Dr Lelèvre (1882) soutient que les Peuls ont des origines gaulliennes à cause de leur teint clair.