kuudetaa he Mali, IBK yanii

Naamne 5 ngam paamen kewkewe Mali

Gila 10 suliyee 2020, Mali woni ko he iiñcuru mawndu. Seppooji he pelɓondire keewɗe mbaɗii toon hakkunde haa waɗi maayɓe heewɓe. Ñalnde alkamiisa 23 suliyee 2020 hooreeɓe leyɗe Ganaa, Niiseer, Senegaal, Koddiwaar e...
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Goomu losko suudu sarɗi: Ko addi ko arataano ?

Ko ɗum fooɗti hakkillaaji yimɓe heewɓe e ooɗoo dumunna : Goomu ngu suudu sarɗiyeeji darni ngam loskude borjingol jawdi teskangol e duuɓi sappo ɗi Abdul Ajiiju (A.A.) ardii leydi ndii. Ɗum ina...
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Goomu Losko to Parlamaa, ngam holi ɗuum ?

Goomuuuji cosaaɗi to parlamaa ina limtini, fawaade e miijo yiɗde hoybinde golle suudu nduu. Ko he nder ɗuum eɓɓaande Goomu losko to parlamaa too fuɗɗaa gila he jolal mum oktoobaru 2019, tawi...

Hol ko firti UNICODE ?

Ko adii fof paamen wonde ordinateer gollortoo tan ko lime ɗiɗi, ɗeen ngoni « 0 » e «1», kala ko wonaa ɗuum o heɓtintaa. So en mbiyii ordinateer noon ko huunde yaajnde : gila...
Lappol ɓoggol giiɗal 2Afrika

Ɓoggol giiɗal « 2Africa »: Jooni Afrik seerta e caɗeele internet !

So tawii leyɗe baaɗe no Muritani ceeraani tawo e caɗeele ceŋagol e internet sibu, sahaa e sahaa fof ɓoggol giiɗal ceŋii ngol ine taƴa, walla sabu pamɗugol waamo (débit) mum, ɗoo e...

Aali Yero Joob e njangu tuddunde Daŋana (marsa 1908)

Aali Yero Joob jibinaa ko hedde hitaande 1884 to sahre Fanay-Rewo, wiyaa kadi Fanay-Ñakwaar. Galle maɓɓe ko juulɓe jannguɓe kono ɓe ngonaa lolluɓe, ɓe njeyaaka he galleeji laamotooɗi. Ɓe njeyanooka kadi he...
Ɓataake foksineeruuji fedde ngenndiije dentuɗe wonande Georges Floyd

Warngo Georges Floyd : Foksineeruuji Afrik toowɗi he nder Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FND...

Caggal warngo gorko biyeteeɗo « George Floyd », Goomu haralleeɓe toowɓe, afriknaaɓe, gollotooɓe he Fedde Ngenndiije Dentuɗe (FND) mbinndii ngam kollirde mette mum en he ngoo warngo muusngo, sabu añam-nguraagu mbonngu tuddinngu...

Añamleñaaagu, añam-nguraagu, rasisma… : Puɗdi ngañgu

Hollitde wonde añam-nguraagu nder polis wonaa huunde heɓtiinde, ko huunde sabbinnde heen, ine newii. Hannde, Alla e laylayti renndo ɗii (resoo sosiyooji ɗii ), ñalnde kala yimɓe ine ceedoroo ɗum gite mum en...

Konngol Kajjata Maalik Jallo to Suudu Sarɗi : Yeewtere faatunde e eɓɓaaɗe sariya, kam...

"A jaaraama أhooreejo. Kalifu tedduɗo, mi hollitiino, e konngol am, yiɗde haralleeɓe ministeeruuji mon ɗii tawtore ndeeɗoo yeewtere. Ko noon waɗirtenoo. Eɓɓaaɗe sariya kollit-ɗon min ɗee, sikke alaa heen, ine kimmi, haa...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : Holi kaɓdiiɗo men ?

Hannde, ko ngal naamnal naamni-ɗen. Walla so en laɓɓitinii ngal mbiyen « mbele en ngadoraaki ɗo potno ɗen sakkitoraade »? Sikke alaa, goytaali ɗii keewii, caɓɓitaali ɗii kaalaaka. Eɗen mbayi tan no muccuɓe jaɓɓe,...

Haala añam-nguraagu inan ubbita gaññeeje…

Caggal maayde Floyd, caggal seppooji, finnere ndee raŋanii ɗaɗi añam-nguraagu, ɗuum woni jiyɗinnooɓe yimɓe ɓaleeɓe, dahatnooɓe ɓaleeɓe ina ngollinoya ɗum en he gese, ciiɓii warñeede e ƴiiƴam mum en. No Floyd wardaa...
Georges Floyd : Black live Matter - je n'arrive pas à respirer

Georges Floyd : Amerik dillinii winndere

Ñalnde 25 mee 2020,  polisee ameriknaajo diccii he daande Ɓaleejo ameriknaajo biyateeɗo George Perry Floyd, ine fettoo haa ɓuuɓi. Sinno ko ndeen, ko adii jamaanu karalle kese ɗee, hono telefonaaji men kesi ɗii,...