To Donnaay Muritani, kala maayɗo wontata ko Senegaalnaajo
Laamu Muritani loppitii leydi Donnaaynaaɓe, hay ɗo ubbi maayɓe woppanaani ɗum en, sibu ɓe ubboyta ɓe ko Senegaal. Gese maɓɓe ɗe ɓe ndematnoo tottaama omdafeer en ɓalliiɓe laamu, tee dowla Muritani wondi ko e...
Ruwanndaa, leydi ɓurndi yaawde ɓamtagol e winndere hee e duuɓi 25 ɓennuɗi ɗii (PNUD)
Fedde Ngenndiije Dentuɗe ina jogii ɓetirgel dewindtoongel ɓamtaare leyɗeele aduna ɗee e ɗii duuɓi 25 cakkitiiɗi. Ɓetirgel ngel ina hollita ƴellitaare aadee en e nder 148 leydi nder fannuuji : « ganndal, tolno nguurndam...
Wonaa ko ranwi fof muuɗee !
Ɗuum na toɗɗii huunde e kabaruuji jahooji e internet, ɗi yimɓe heewɓe lollinta e nder dente nannduɗe e Facebook walla WhatsApp ekn. Yeru, ndeeɗoo winndannde wiyoore wonde to leydi Sawuud « annduɓe ñaawii wonde...
Unesco e ngaluuji winndereeji : Al Khaliil (Hebron) jeytaama e ngaluuji winndere
Ñalnde alet 9 sulyee 2017, Unesco waɗtii nokkuuji tati goɗɗi, e doggol ngaluuji winndereeji. Ɗiin nokkuuji tati ko wuro Al Khaliil (Hebron), Duunde Okinoshima (to Japon), duunde ɗo rewɓe kaɗaa yahde, e leegal gootal...
Sala Rooso diidetee ko e saawiyee 2018
Guwerneer diiwan Ndar Senegaal habrii ñalnde alkamiisa 6 saawiyee 2017 wonde sala (pom) Rooso, hakkunde Muritani e Senegaal, diidetee ko e saawiyee 2018. So Alla jaɓii, ɗe ngortetee ko e hitaande 2019. Jaraa siftinde,...
Ngenndiije Dentuɗe : Nayaɓe tati (75%) Muritaninaaɓe nguuri ko e baasal ɓalewal kurum
E tonngoode 147 Fooyre Ɓamtaare suwee 2016 en njaltiniino huunde e eɓɓaande ciimtol Ciimtoowo keeriiɗo Fedde Ndenndiije Dentuɗe (ONU) jillinooɗo Muritani hakkunde 2 e 11 mee 2016, biyeteeɗo Philip Alston (Filip Alston) winndunoo. Faandaare...
Misra rokkii Sawuud duuɗe ɗiɗi
Depiteeji Misra ɓenninii ñalnde 17/06/2017 nanondiral baɗtugol duuɗe ɗiɗi (Tiran e Sanafir) jeyanooɗe e Misra e njiimaandi Sawuud. Ɗum noon, ina wayi no Misra reftiima Sawuud, sabu mum hatojinde e kaalis. Jooni, eɗen mbaawi...
Laamlaamu Sonngaay en
Ndutto-ɗen seeɗa. E hitaande 1235, konu Sumaaworo Kante (laamɗo Soso) e konu Suñnjata Keytaa kaɓiino e wolde, anndiraande wolde Kirina. Caggal njangu laamlaamu Ganaa, Soso en njiimii diiwaan oo fof caggal nde pooli laamuyon...
Joologol firaawna e koreeji mum
Ko nii ɗum wayi : e nanallaaji, hono Alla toowɗo oo jippinii Jibril (JKM) (JKM) e dow leydi e ayaawo neɗɗo ina ñaantii haa yooɗi, o naati e nder galle Firawna, nde o yettii...
KAALDEN GOONGA : « Ko nangtini en wiyde mee ko duujal ? »
Holi ko moƴƴinta koɗdigal ? hay sinno mi nanaani, mboɗo sikki tan jaabawol miiji-ɗon ngol ko nanondiral, paamondiral, jahondiral, jokkondiral, kono kadi luɓondiral. Ko e ndeeɗoo helmere sakkitiinde (luɓondiral) njiɗ-ɗen yeewtude hannde.
Eɗen nganndi kay, neɗɗo...
Hooreejo jaagorɗe fawaama haala mbonka
Jaaynde Al-Akhbar ine saakti e ko sakkitii koo kabaaru kulɓiniiɗo so wiyde wonde mawɗo hilifaaɓe, hono Yahyaa wul Hademiin wiyii: « ina gasa tawa dowla Muritani ko ko welaa yeebaade daande maayo Senegaal ndee...
Huunde e geɗe Kataar
Kataar ko dowla gonɗo to fuɗnaange hakkundeejo, dow duungel tokosel naattungel e sorfundu Persiiru, jokkondiri e sorfundu Arabiiru bannge worgo, ɗo o jogodii e Sawuud keerol njoorndi. Laamordo Kataar wiyetee ko Dohaa. Ɗemngal mayri...
