Siyaara Ceerno Abdul Wahaabu Tuure to Woolum Neere. Ñalnde aljumaa 14/03/2014. Caggal nde kaliifa galle oo, hono ceerno Siidi Tuure e miîmum Aliu Tuure mbismii hoɗɓe ɓee e kuuɓal, golle ɗee puɗɗii caggal takkusaan. Udiitiraa ko silke Quraana  deftere nde ceerno Abdul Wahaabu wiindiri junngo mum. 

Catal FƁPM to Daar Nayiim udditii duɗal ñalnde aset 01/03/2014 to « wiiraas el Baadu » ɗo galle Mammadu Koboor ɗoo. E gardagol kalfinaaɗo jaŋde Catal ngal, Sammba Biri e Koolaaɗo Kuuɓal catal ngal Mammadu Njobbo Jah e yoga e terɗe teelɗuɗe, almudɓe 18 mbinnditaama e duɗal hee, tawi heen njeetato ko rewɓe. 

Njillu Biraam. Tawii won ɓe laaɓaaka so Abdel Asiis woni ko e Kampaañ, ina laaɓi Biraam wul Daa wul Abeydi kañum ko e oon kampaañ woni, sibu o habrii ko o kanndidaa gila ñalnde talaata 28  saawiyee 2014. Tee ko ɗum woni sabaabu njillu o yuɓɓini daande maayo, tuggi Rooso, ƴaaŋan maa Ɓoggee, Baabaaɓe, Mbaañ, Kayhayɗi haa yettii Magaama, Mbuun e Sehilbaabi.

Alet 16 marse 2014, ko ñalngu maantinngu e nder golle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, sibu ko ñalnde heen, fedde ndee udditi ɗo joɗnde mum ɗoo, duɗal ngal mbaadi kesiri, so Duɗal Keblorgal Karalleeje Kese. Ɗuum wonaa huunde hesere e Fedde ndee, sibu ko kayre kadi fuɗɗunoo, e kitaale 1970 « Njanngen Pulaar !», ko kayre fuɗɗi Duɗe Keblorɗe e fannuuji e kitaale 1980.

Yeru mo ngidoto-ɗen rokkude ɗoo, ko yeru ko e filma tinndol baɗanaaɗo sukaaɓe (mo mawɓe korsini) biyeteeɗo “Kiriku”. Oɗon nganndi musiɗɗo men Aamadu Muusaa Ngayde, firii mo e Pulaar. Oɗon nganndi ndeen sukaaɓe men puɗɗortonoo jaŋde ko tinndi e cifti e daari ɗi jiknaaɓe mum en tinndanntunoo ɗum en, tee nafoore majjum e kisnugol pinal e udditgol hakkille cukalel ina mawni no feewi. 

Daawal ɓennungal ngal ina teskiniri kewuuji politik wonande luulndo ngoo so juɓɓingol kawtal Demokaraasi e Ngootaagu, kam e pottital hooreejo leydi oo, hono Muhammed Abdel Asiis waɗdi e “sukaaɓe”, ko jiidaa e njillu Biraam wul Dah wul Abeydi to daande maayo mawngo e ko sakkitii koo, mawningol hitaande 31ɓiire cosgol fedde FLAM.  

Ñalnde aset (hoore-biir), 8 lewru marse (mbooy), hitaande 2014 waɗti duuɓi ɗiɗi ko ɓiy yumma men, giɗo men, jahdiiɗo men Umaar Mboyna Bah seerndanoo e men tawi ena ɗaldi en kesniiɗo Takko Abuu Takko Sih mo seeraani tawo e sunaare e alyatiimu gorko ena wiyee Abuu Umaar Mboyna Bah.

Ndeeɗoo winndannde saaktata  ko nguurndam nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo -MJKM). En ngardiino e “nguurndam nelaaɗo” haa ɗo mbiyno-ɗen “Oon heddiima haa nelaaɗo Alla (MJKM) maayi caggal mum, ɓe ndaɗondiri ko lebbi jeegom, nde Faatimata  kañum ne maayi. Ko nii nguurndam makko kanko nelaɗo  siforii e dow jubbannde”. Jooni eɗen njokka taƴre ɗiɗmere ndee :

Ñaawoore leydi Farayse fawii e ruwanndaanaajo biyeteeɗo Paskaal Simbikangwa kuugal kasoo duuɓi 25. Ñaawoore oo neɗɗo ko huunde hesere, tee ko jogornde battinde e geɗe goɗɗe nannduɗe e ko o ñaawraa koo. Waɗi mo faweede ngalɗoo kuugal ko sabu makko jeyeede e warnooɓe yimɓe (warhoore leñol Tutsi en) to leydi Ruwanndaa e kitaale 1990, ɗum noon o ñaawraa ko bone ɗe o waɗnoo ko ɓuri duuɓi 20 hannde, tee ko e nder leydi Farayse, 

Siyaara Al Hajji Saydu Nuuru to Ndakaaru hikka oo maa ɓooy daarteede, sibu won geɗe kese e ñamri kesiri kollitaa e makko. Kanko woni siyaara 34ɓo baɗanaaɗo Al Hajji Seydu Nuuru Taal e Ceerno Muntagaa Taal. O udditaa ko ñalnde 30/01/2014 nder Jumaa Al Hajji Umaar Taal. Hikka o mawniniraa ko maaɗe tati teskinɗi, sibu o hawri ko e hitaande 150ɓiire birnagol Al Hajji Umar (1794-1864), e hitaande 150 ɓiire jibineede Al Hajji Saydu Nuuru Taal (1864-1981) e hitaande 100ɓiire jibineede Ceerno Muntagaa Taal (1914-2007.

Hay so lappol Ngaawandere haaɗti ko e Maraaji (Niiseer) ne, ittataa ngol waɗii ngartam keewɗam : jokkondire maatinɗe e humpito mawngo. E nder ɗuum, ngol jibinanii Fooyre Ɓamtaare nafoore mawnde, haa arti noon ɗo Mali ɗoo : Fooyre dañii toon njaatigeeɓe. Ina jeyaa e jokkondiraaɓe, hono gorko jaambaaro, jaambuur, newiiɗo, nehiiɗo, teeyɗo hakkille, juumtuɗo miijooji, koolaaɗo, pullo mo bonnaani pulaagu woni ooɗoo biyeteeɗo Usmaan Sabbaar Bah. Njaay Saydu Aamadu tawii mo e Ñooro Laamiiɗo Juulɓe.