Luulndo naatii Diiso doosɗe
Huunde hesere, so toɗɗegol e Diiso Dossɗe (Conseil constitutionnel) terɗe ɗiɗi jeyaaɗe e pelle luulndo, hono Muhammed Mahmuud wul Siddiig (Tawaasul) e Haymuut Bah (UFP). Ɗumɗoo noon jeyaa...
Maa yah walla Yahataa ?
Maa heewɓe mbiy hol ko addi ngal naamnal ne ? Addi ngal, ko oɗon nganndi, caggal kuudetaa mo seneraal Abdul Ajiiju waɗnoo e hitaande 2008, leydi Muritani woni...
Sirlu waande
Huunde nde nganndu-ɗen e nokkuuji men, jeyaande e sato Fuuta, nder jeeri e to pooɗe. Waande. Mahata waande ko mooƴu, hoɗi e nder mum ko mooƴu. Ƴeew ngel kullel no foti famɗude...
Ciltugol wolde 1914-1918, Wolde adunaare adannde
Ñalnde 11 noowammbar 2018 waɗi duuɓi 100 ko jeyli hare
adunaare adannde ndeƴƴi. Ko ñalnde heen, subaka law (w5: hj15) Nanondiral
ciltugol hare adunaare adannde (armistis 1918) sifanoo, ngam teeŋtinde dartagol
hare kam...
HONG KONG
Hong Kong kadi, no Makawo nii, ko « diiwaan mo njuɓɓudi keeriindi nder Siin », Kanko noon ɓuri Makawo yaajde e heewde yimɓe, sibu miliyoŋaaji 7 fittaandu ina nguuri ɗoon....
Paawngal dengue ko jontinooje walla ko girip ?
Paawngal Dennge (Dengue) ko pawngal jontinooje ne walla ko
girip? Doktoor Alhuseyni Sal jaabtiima ngaal naamnal : Paawngal Dennge ina
yettii fotde ko ina tolnoo e miliyoŋaaji sappo aadee, ina yooɓoo hitaande kala
fotde ujunaaje...
To Makawo (Macao) heedi ?
Makawo ko diiwaan e nder leydi Siin, dokkaaɗo njuɓɓudi keeriindi gila e hitaande 1999. Hade ɗuum o wonnoo ko e les njiimaandi Portugaal fotde 400 hitaande. Makawo woni kontuwaar e koloni...
Kurmbitgol sala geec moolanaaka to Siin, hakkunde Hong Kong e Makawo
Sala kaa ko laawol otorut (autoroute), ka 55 km njuuteendi, njaajeendi ndii ko 34m, otooji 6 ina mbaawi sawndondirde heen. Ka mahaa ko hakkunde Hong Kong, Makawo (Macao) e njoorndi leydi Siin....
Booynagol jawdi : SNIM, ngonka paaynuka
Ko ina wona jooni duuɓi 3, gila coggu njamndi yani, heewɓe
ceyfitii no SNIM ardoraa nii, njeertinii ko faati e ngonka mum. Jooni kadi,
caggal nde gardinooɗo ɗum oo nomaa hooreejo hififaaɓe, goɗɗo...
Miijo : Fuutaaji e keeri mum en
Mbaɗ-ɗen ko Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe ngonaa
diiwanuuji, mbayi ko no leƴƴi nii, taweteeɗi e diiwanuuji Laaw e Tooro e Booseya...
Caggal nde njanngu-ɗen...
Leyɗe Afrik ɓurɗe toowde ɓeydaare faggudu
E wiyde FMI, leyɗe Afrik ɓurɗe ɓeydaade to bannge ƴellitaare
e hitaande yawtunde ndee ko Ecopi (8,5%), rewi heen ko Ruwanndaa (7,8), taɓɓiti
ko Senegaal (6,7). E nder oon sahaa...
