En ngardiino e Medda Njaañ haa ɗoo : F. Ɓ : Hol e naalankooɓe ɓe meeɗno-ɗaa wondude tawi pille ngondiigu mon    ena ngoppi batte e nguurndam maa haa hannde?

Medda Jaañ : Naalankooɓe ɓe meeɗnoo-mi wonduɓe, batte mumen keddii e am haa hannde ko Bellel Daali e Barka Lihdo. Ɗum noon ko gila to bannge rokkude naalankaagal fotde mum, waawde ngondiigu, welde daaɗe e haa waawde amde. 

Kuulal 50 : Ɗeeɗoo kuule peeñɗe e ngalɗoo damal toɗɗi tan ko dokkirgol leydi jeyi laamu. Njuɓɓudi laamu ina jogii hakke siifondireede nanondire baaɗe no :
- kasdi, tawa ko kasdi njuutndi fawaade e sarɗiiji gonanɗi kala heen fannu keeriiɗo ;
- gostondire, njeeyguuji kuɓeeje mahaaɗe e leydi ndi mahanooka tawo ;
- baɗtugol leydi e juuɗe won e juɓɓule ndendaandi so tawii lor ɗaɓɓi.

Aljumaa 16 saawiyee, laawaare mawnde waɗii e huunde e leyɗe juulɓe. Yo won to Niiseer, ɗo seppo ngoo waɗi maayɓe sappo e capanɗe gaañiiɗo, nokkuuji kerecee en njanaa, nduppaa, walla to Ammaan (Jordaani), to Alsee, to Karasi (Pakistaan), to Mali, Senegaal, e Muritani,  e leyɗe goɗɗe, daande ko wootere : « min ngonaa Charlie ». 

E maayirɗe 2014, huɗo alaa, hulaama, uujo waɗii. Ko njiy-mi e ccaaɗngol biyeteengol Gorgol danewol, tuggude ɗo yuppata e maati, fa’ti fuɗnaange, nano e ñaamo maggol fof hikka toɓaaka. Seeɗa toɓnooɗo heen oo haarnataano jawdi saka waɗa ñoomre. To gese jeeri jabbaaka, waalo ne ilaano saka jabbee. Ko faayre mawnde ! Ko ɗum saabii gila e lewru noowammbar 2014 jawdi ndii fuɗɗii uujde fa’de worgo. 

Ñalɗi pinal Fulɓe to Jinkeere, komin Franliitaama, falnde Magaama e gardagol hooreejo Catal Komin oo hono Buuye Sammba Bah to Jinkeere.

Ñalnde 20/09/2014 gure komin oo kala nootiima. Nde waktu juulaa, bottaaje ngottaa waɗaa joɗnde kesɗitingol yiilirde catal ngal. Nde futuro juulaa waɗaa hiirde pinal, yeewtaa heen ko toɓɓe ɗiɗi :

Jaagorgal Nehdi Ngenndiiri Usmaan Bah ñaantii gorko biyeteeɗo Mohammedu Paate Jallo, koroowo Falndiijo Nehdi Ngenndiiri ElMiina e nder Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani, ñaatal teddungal dowrowal, ngal lasal gadanal walla daraja gadano, ñalnde mawnde 16 lewru siilo hitaande 2015. Ooɗoo gorko ñaantaaɗo e ooɗoo beetawe, ñaantiraa ko golle maantiniiɗe ɗe golli, gollata, darnde hiisnde e dadungal caɗtungal ngal darii ngam rokkude jaŋde

Sooynaɓo heɓtotaako cukalel nde jibinaa so wonaa nde wuuri ñalawma timmuɗo walla so heewii balɗe jeegom. Hono ooɗoo sooynaɓo addata ɗum ko ko usteeki biige boɗeeje etee, ina wona e cukalel fotde balɗe joy walla jeegom. Ooɗoo sooynaɓo, ko sooynaɓo mo liggorgel ƴiiƴam mo alaa tanaa walla mo wonaa ñawu. Ɗo mbaadi cukalel alaa faayoore, kuudi ndii waylotaako, kaaye ɗee ina oolɗa.

Heeñere ndee e ɗaamol ngol ɓuutataa. Ina ɓeydoo e biige boɗeeje ɗee ender pirle mum hono binne binne tawa saabii ɗum ko usteeki biige ɗee. 

Geɗe kaantare baɗeteeɗe e cukalon ndewon e nder janngirɗe ko tiitoonde ñalawma hirjino, ñalnde 15 lewru saawiyee 2015 baɗaaɗo to Duɗal Limaam Hadraani nder leegal Mendees to ElMina Nuwaasot. Waɗi hirjinoo ngoo ko Dental Juɓɓule Muritaninaaje ngam Nehdi, tonngirteende COMEDUC e gardagol Siidi Wul Budiid e cukko mum Ahmed Saalem wul Buh.  

Ndeen ko paltoor woyetenoo e binndital hee, jooni ko dummbugol e kulɓingol.  E wiyde jaaynde Le Terroir, hannde, “to daande maayo too, tuggi Rooso haa wiyan maa Xaabu, ƴaaqan maa Teekaan, Ganni, Daarel Barka, Ɓoggee, Baabaaɓe, Haayre Mbaara, Mbaañ, Kayhayɗi, Likseyba, Mbuut, Jowol, Magaama, Sehilbaabi, e goɗɗe ɗe en limtaani, alaa ñalawma ɓennata tawa polis 

Ñawu jabet so duumiima e ɓalndu ina jibina caɗeele keeɗe so tawii ngu aynaaka. Ɓooygol suukara e nder ƴiiƴam ñawɗo oo ina waɗa rewameeji e denndaagal terɗe ɓanndu nduu. Tawde noon wonii ñawu jabet nguu sellataa, rewameeji ñawu nguu kaɓtortee tan ko e tewaade. Reenaade  won e ñameele, kadi nehde hoore mum e won e fannu nguurndam, mbele suukara balndu nduu ina hakindoo. So suukara oo reenaaka, o jibinta ko ñawbuuli goɗɗi.  Ina  jeyaa e ɗiin ñawbuuli ɗiiɗoo ɗi njogor-mi limtude.

Ñalnde 8 saawiyee, Fonadh yaltinii caaktol ɗo hollitta faayre mum e « duumagol ŋakkeende nuunɗal » e leydi hee kam e « ngardiigu ooñiingu » leydi ndii ardoraa ndii. Ngol adii ko siftinde wonde, e duuɓi ɓennuɗi ɗii, pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e ngenndiyankooɓe heewɓe, ceeraani e suurtude fenaande lornde Muritaninaaɓe heewɓe.

Aɓe njokki kadi e « ñiŋde jiyɗingol kam e taccingol e warngooji kuuɓtodinɗi 

Kala ko meeɗaa yiyeede, maa yiye, so fenaande  sañii geese.  Jamma 23 saawiyee jofi 24 saawiyee 2015, huunde haawniinde waɗii to kazoo Nuwaasoot : salafiyuun en dummbanooɓe koni gardeeɓe ɗiɗo, mbiyi so yimɓe mum en timminɓe ko taƴananoo e kasoo ngoppaaka, ko warooɓe gardeeɓe ɓee.